Viikonloppuna...

Nautittiin pihan ainoasta vesilatakosta.

Mamma sai kirjeen pojalta <3

Aloitettiin ruokavalion opiskelu, jospa se suurtalouskokki tanne iskisi.

Tehtiin jaateloa, jaisia mansikoita ja kookoskermaa.

Ihmeteltiin kukkivaa orkideaa, kukkinut syyskuusta asti.

Leivottiin pullaa jalkapallojoukkueen standille.

Viikonloppuna on taas tapahtunut. Perjantaina kavin akupunktiossa ja sen jalkeen leivoin isoja korvapuusteja pojan jalkapallojoukkueen myyntikojuun. Lauantaina mamuherra siivosi kellaria aamu seitsemasta yo kahteen, tavarat lahti remonttievakkoon vuokravarastoon. Minun lauantai oli  lahinna ihmeellisen olon ihmettelya ja vetamattomyytta. Sain jotain pienta tehtyakin. Sunnuntaina taivas repesi ja olemme nauttinee sadekuuroista. Aikalailla sisapaiva ollut. Herra ja vanhin poika pelasi futista ja herran jalka meni rikki. Laakariin ei suomalainen mies mene, eihan? ;) Sunnuntai paiva on mennyt ihan sisalla lohotessa ja paikkareita ottaessa, tanaan piti olla pojan peli, mutta sateen takia se oli peruttu. Hyva niin, koska me tarvittiin totaalinen lepopaiva.

Talosuunnitelmia taas tehty, viela kun lotossa voittaisi, niin toteuttaisi ne heti.

Lapsille lapsuus

 Mitapa jos annettaisiin lapsien nauttia lapsuudesta?
Unohdettaisiin alypuhelimet kesaksi ja laitettaisiin telkkarit, pelikoneet ja muu elektroniikka kesaksi varastoon. Syotaisiin hyvaa ruokaa koko porukalla ja nautittaisiin elamasta.
Milta kuulostaa?

Kavimme retkella Bostonissa.

poju loysi teipin ja kysyi mita siina lukee, sen jalkeen meni omaan huoneeseen ja lopputulos on tassa.

Monkijalla on ajeltu paivittain ja tapaturmiltakaan ei olla valtytty.

Poju on nauttinut elosta ja olosta.

Koululaiset menivat odottamaan bussia melkein tuntia aikaisemmin, ulkona oli mita mainioin keli.

Naapurin uima-allas on ollut kovalla kaytolla, meilla on huiput naapurit.

Minulla on tapana kesaisin vieda sisalelut ja elektroniikka varastoon. Tietokone jaa kylla kayttoon, mutta harvemmin lapset saa siina olla. Tyhjennan muutenkin kodin avaraksi ja helposti siivottavaksi.
Kesalla kuuluu olla ulkona ja paljon. Meidan lapset suorastaan asuu ulkona kesaisin. Aamulla herataan ennen seitsemaan ja puoli kahdeksan aikaan ollaan jo naapurin lasten kanssa trampoliinilla pomppimassa. Koulubussi tulee vasta puoli yhdeksan aikaa. Eraana aamuna lapsukaiset menivat vaan nurmikolle loikoilemaan ja ihailin ikkunasta kuinka he nauttivat siita. Eivat edes kisailleet mistaan.
Monkija on ollut kylla myos melkoinen hitti. Sehan ei todellakaan ole mikaan lelu, jolla lapset saa leikkia. Kaksi vanhinta saa jo ajaa ilman, etta kokoajan olen katsomassa, mutta nuorempien kanssa vahtaan silma kovana. Onneksi siihen on kaukosaadin, jolla saa moottorin sammutettua tarvittaessa. Yksi pieni onnettomuuskin ehti kayda, mutta suurilta vammoilta valtyttiin.
Pojat ovat aloittaneet puumajan rakentamisen, viela pitaisi lautaa saada tai ostaa, etta tulisi valmista. Sinne mennaan kuulemma serkkupoikien kanssa kesalla nukkumaan.
Nuorimmainen on yleensa iltaisin likainen ja erittain vasynyt, eli terve poika. Kuuman kylvyn jalkeen ei paljoa tarvitse nukuttaa. Sammahtaa milloin mihinkin nurkkaan.
Tana kesana on tarkoitus kiinnittaa huomiota ruokaan, kahdella lapsella on todettu maitoallergia ja kolmannella mina epailen keliakiaa. Tarkoitus on siirtya puhtaaseen ruokaan ja tehda mahdollisimman paljon itse. Siita ajattelin kesalla paivittaa blogiinkin.

Kannustan kaikkia vanhempia antamaan lapsien elaa lapsuus ilman ruutuja ja alyvekottimia. Ensimmaisen viikon lapset osoittaa rankasti mielta, toisella viikolla alkaa "ei oo mitaan tekemista"-virsi ja kolmannella viikolla niilla on niin paljon tekemista, etta aloittavat aamulla ja eivat malta lopettaa illalla. Kokeilkaapa ja kertokaa minullekin miten kokeilu on sujunut.

Murkut ja vesi vaarassa paikassa

Veden ja murkkujen tuhoa.

Murkkupesa.

Murkkujen syomaa puuta.

Tassa kuuluisi olla oikeasti ehyet tukitolpat ja seina, eipa ollut kovin ihme, etta terassi talvella irtosi.

Toinen murkkupesa oven alla.

Meilla on sattunut hyva tuuri kun ollaan saatu huippuja matkalaukkusukulaisia <3 . Auttavat hadassa.

Uudet tukitolpat ja levy, viela villaa ja sisapuolelle levytys.

Talta tama nayttaa nyt ulkoapain.

Talvella meilla irtosi terassi ja ajateltiin vaan, etta valtava lumikuorma oli syyna. Eipa arvattukkaan, etta syyna oli seina, jota ei oikeasti ollut. Seinan sisalto oli silkkaa purua ja murkkuja.
Kevat toi murkut keittioon ja mina suutuin niille valtavasti ja laitoin miehen ottamaan selvaa pesasta. Paljastuikin sitten vahan isompi ongelma. No nyt se on ainakin osittain korjattu, viela pitaa avata seinaa ja katsoa minne saakka murkut on ehtineet. Hyvin niille oli puu maistunut.
Nyt ei oikeasti juttu luista enempaa tasta murkkurempasta, ottaahan tuo aivoon ja rankasti, mutta minkas teet. Puet haalarit niskaan ja ryhdyt hommiin, siinapa on vastaus.

Ps. Taalla ois suomalaisille raksamiehille ja -naisille urakkaa. Talokanta alkaa olla todella vanhaa ja uudetkin talot rakennetaan miten sattuu. Viittisko joku tulla laittamaan tanne talofirman pystyyn, haluaisin ihan uuden.

Go red for Women!

Tanaan (tiistaina) on vietetty huulipunavallankumousta. Ideana on punata huulet ja jakaa kuva somessa ja muistuttaa naisia pitamaan sydamesta ja keuhkoista huolta.
Pienilla elamantapa muutoksilla saa ihmeita aikaan. Kannattaa lukea Punaiset sivut.

Mina muistin punahuulillani tanaan niita aiteja, joilla on lapsia paljon ja itse eivat ehdi itseaan hoitamaan, eika heille tarjota hoitoa. Suomessa moni perheenaiti karsii esim. suonikohjuista ja laakarit vetoaa aina siihen, etta kun niita lapsia saattaa viela tulla, niin niita ei hoideta. Lisaksi ajattelin niita aiteja, jotka ei ehdi kahvikuppiansa rauhassa nauttimaan, vaan kiire ja touhu tayttaa paivat taysin. Sellaisella elamantyylilla stressitaso nousee pilvien ylapuolelle ja fyysinen terveys karsii. Sellaisessa arkimyrskyssa on helppo unohtaa itsensa ja yrittaa vaan hoitaa arkiset tarpeet. Harmi vaan, etta kun jattaa itsensa hoitamatta, niin siita karsii koko perhe.
Tiedan senkin todella hyvin, etta Suomessa on todella vaikea aidin saada hoitoa, jos lapsia on yli kolme. Tama on minun henkilokohtainen kokemus asiasta, voisin vaikka kirjan kirjoittaa siita, miten aiteja kohdellaan Suomen terveydenhuollossa. Itse onneksi olen niin jaarapaa, etta vaadin hoitoa ja maksoin lopulta itse, mutta sain sen mita tarvin. Vaatihan se sinnikyytta, kun pahimpana paivana soitti toistakymmenta puhelua saadakseen laakari aikaa. Omalaakari kun oli kesalomalla ja silloin ei sovi sairastua. No minulla on hurjasti kokemusta Suomen terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta, etten niita jaksa tahan edes kirjoittaa. Onneksi sentaan Suomessa on hyvia laakareita, kunhan laakariin asti paasee.

Muistakaa naiset, etta kaikilla naisilla on oikeus terveydenhuoltoon, oli niita lapsia kaksi tai kymmenen, jokainen on arvokas ihminen ja jokaista pitaa kohdella hyvin!

Pusuja teille! Muistakaa rakastaa itseanne, etta voitte muitakin rakastaa.

Lisays: Minun kokemus on tietysti yhdesta isosta kaupungista missa monta vuotta asustin, muualla tilanne voi olla taysin toinen.

Jos kaipaat nyt jotain positiivista, niin klikkaa tama blogi nyt kiinni, alaka lue tata tekstia.

Positiivista, eilinen aamupala ystavien kannsa.

Talon tukirakenteita, murkkujen syomia. 

Terassin alta, kellarin seina. Silkaa murkkuja ja sahanpurua. 

Murkkujen pesa oli oven alla, tuo ovi on siis terassin ovi toisessa kerroksessa.

Mamumamman positiivisuus on nyt todella koetuksella. Hermot on onneksi jo menneet aikapaivia sitten, niin niista ei ole huolta.
Ulkoseina remontti nyt jatkuu, pari paivaa sitten tuli vakuutusyhtion paatos ja maksoivat muutaman tonnin vesivanhingosta, jotain positiivista.
Tana aamuna mamuherra alkoi sitten purkamaan seinaa ja irrottamaan terassia pois seinasta. Terassin romahtaminen on ollut ihan ajan kysymys, niin mata tuo seina on. Vinyylikuorella peitetty koko paska ja taas on talo saatu nayttamaan hyvalta. Terassin pellitys tehty pain seinaa ja vesi valunut sinne solkenaan. Muurahaiset on tietysti loytaneet mahtavan pesapaikan marasta puusta. Oiskin vaan marasta puusta, pahukset on menneet syomaan tervettakin puuta ja ne on ties montako vuotta ehtineet nauttimaan taman talon tukirakenteista. Tuholaisasiantuntija pitaa soittaa katsomaan, mita on tehtavissa ja mihin asti nuo murkut on levittaytyneet. Harmi vaan kun maanantai on taalla vapaapaiva ja ei saada ennen tiistaita tanne ketaan katsomaan. Remonttia voidaan onneksi edes vahan tehda.
Ja miksiko mamumamman positiivisuus onkaan koetuksella? Tuo tuho on taysin korjattavissa ja viela aika pienella rahalla. Aikaakaan siihen ei pitaisi niin kauheasti tuhraantua ja saa on mita mainioin pitaa kellarissa taystuuletusta.
Alkaa menna hermo allergiaoireisiin, siihen kun nenan limakalvot on tulessa, silmat vois repia paasta, koska kutittaa, vasymys tainnutaa sohvalle tuon tuostakin ja olo on kuin jyran alle jaanyt. Eika se edes riita, etta mina oireilen vaan taalla oireilee myos lapset. Aamuisin ei tee mieli avata edes kutisevia silmia, saatika nostaa ahteria sangysta. Tassa olotilassa pitaisi sitten pyorittaa arkea ja olla reipas aiti.
Ja jos joku tulee nyt sanomaan, etta homeallergia on mielialasairaus, niin annan sille piiskaa ja mielialalaakkeita kivunhoitoon.

Etta semmosta. Parempiakin kuvia tuosta paskakasasta on, mutta kun mun parempi kone on edelleen epakunnossa, niin en saa niita kuvia blogiin saatika tietokoneelle. Laitan niita joskus nakyviin, niin naette missa tuo vika on ja kuinka laaja se oikeasti on.

Viikon aikana on ...

...kayty kurkkukivun takia laakarissa, oli onneksi vaan allergiasta johtuvaa.

..apteekin pihalla ihasteltu kukkivaa puuta.

...kayty kiropraktikolla korjaamassa polveja trampoliinitemppujen jalkeen.

...leivottu 250 pikkuleipaa.

...painittu karhupainia isoveljen kanssa, kenella oli kiire koulubussiin.

...harjoiteltu kirjoittamista.

...leivottu 14 kuivakakkua.

...syoty moskaa aamupalaksi, koska mamma nukkui pommiin ja middle schoolilainen myohastyi bussista. 

...leivottu 500 ruispalaa. 

...saatu suomesta karkkia ja muuta kivaa, Kiitos Vaasaan!

...saatu lisaa karkkia suomesta. Kiitos Vaasaan toiseen paikkaan!

...ostettu ylihintaisia jaita.

...saatu ikioma paketti postista, jossa oli haavi.

...saatu yllatys postista. Sopoliini.

Mites teilla?

En pukeudu mustaan- loppuviikko

Mekko, toppi ja pitsitoppi. 

Keltaista ja valkoista aamusta.

Illan viiletessa punaiset farkut ja kolitsipaita pitsilla. En voi kayttaa kasilaukkuja, joten omaisuuteni kulkee clutchissa, mikahan tuolle on suomalainen nimi? 

Siivouspaiva, varmaan kuvastakin huomaa kasvaneet pyykkivuoret. 

Aitienpaivan asu, laahustoppi ja pitsishortsit, flipflopit toimi kenkina.

Asu edesta, laitoin jopa koruja ja kauniimman kellon. 

Kuvat on nyt laadultaan ihan surkeita, mulla olisi jarkkarikin kaytossa, mutta kun kannykalla saan surkean kuvan otettua parissa minuutissa ja siksi se kuva tulee otettua.
Taalla on ollut helleviikko, ihan mahtavat kelit. Lehdet puhkesi puihin ja otokoita riittaa. Vaatetus on ollut tosi kevytta ja melkoisen hempeaa. Mulla on muutamat flipflopit, joilla kuljen kesan. Kenkia kylla loytyisi varmaan joka asulle omat, mutta mukavuudenhaluisena ihmisena pidan vain mukavia kenkia jaloissa. Sita paitsi taitaa mun kesakengat olla viela muuttolaatikoissa kellarissa.
Kasilaukkujakin minulta loytyy, mutta en pysty kayttamaan kasilaukkuja ollenkaan, saan melkoiset paansaryt jos kannan kasilaukkua. Olen alkanut haaveilemaan kauniista repusta, jospa sellaista voisin kantaakin, en tieda.
Ensiviikolle on luvattu kunnon vaihteluita saahan, huomiseksi +18 c ja tiistaiksi +28, melkoista vuoristorataa tuo lampotila vetaa. Voi siis olla, etta joutuu viela housukaapille.
Ajattelin jatkaa asukuvia ainakin instagramin puolella, joten kurkkikaapa sinne. Yritan saada jarkkarinkin johonkin nurkkaan valmiiksi, niin toivottavasti saadaan astetta laadukkaampia asukuvia.

En pukeudu mustaa

Maanantain asu ja likainen peili ;) elaman realismia.

Terveyskengat ja viela kauniit.

Reenivaatteet.

Tiistain asu. 

Talla viikolla vietetaan En pukeudu mustaan-viikkoa ja totta ihmeessa lahdin siihen mukaan.
En oikeastaan pukeudu koskaan mustaan, joten minullehan tama on helppoa. Minulla on yksi musta hame ja yksi musta kauluspaita, hautajaisia varten, joten hyvin vahalla kaytolla. Muuten kaytan riemunkirjavia vaatteita aina. Reenivaatteetkin on varikkaat ja ajattelin ensi kerralla ostaa mustat reenivaatteet ihan silla, etta voisin menna mustissa salille ja olla siella huomaamaton. Ei varmaan kukaan tunnistaisi ;).
Minulla ei ole myoskaan mustia kenkia, saatika kasilaukkuja. Ainoa musta mita minulla on melkein jokapaivaisessa kaytossa on Garminin fifosmart ranneke, mutta sita ei saanut punaisena, eika oranssina, joten piti tyytya mustaan.

Ennen opiskelujani pukeuduin lahinna mustaan ja valkoiseen, se oli jotenkin helppoa. Ison perheen aitina ei ollut aikaa juosta vaatekaupoissa ja aamuisin vain taytyi pukea vaatteet paalle, eika ollut aikaa pukeutua. Teinina kylla pidin sinisia ja punaisia housuja ja muutenkin pukeuduin varikkaammin, lapset varmaan varasti minulta varit ja mielikuvituksen. Opiskelin pukeutumisneuvojaksi ja varikonsultiksi Tampereella ja sen jalkeen, en ole mustiin pukeutunut kuin hautajaisissa. Olen loytanyt omat varini, joissa viihdyn ja joissa naytan hyvalta. Ihan oikeasti vaaranvarinen paita muuttaa kasvojen varia ja tekee tummat silmanaluset, joten kannattaa kiinnittaa huomiota vaatteiden variin, ennen kuin kay ostamassa peitevoidetta silmien alle. Tietysti on ihmisia joilla nyt sattuu olemaan tummat silmanaluset ja niihin ei muu auta kuin peitevoide, mutta kylla siinakin tapauksessa se oikean varinen paita pikkasen tuo helpotusta. Voin ottaa teille kuvia, jos ette usko mun sanaa :) .

Ennen vaatekaappini pursusi vaatteista ja koskaan ei ollut mitaan paalle pantavaa. Nykyaan minulla on hyvin pieni vaatevarasto ja aina loytyy kivoja vaatteita paalle. Kun kaikki varit sopii toisiinsa, niin muutamasta vaatteesta saa yhdisteltya monta eri asukokonaisuutta.
Esimerkiksi minulla on vain yhdet farkut kaytossa ja hyvin olen niilla selvinnyt, toisetkin omista, mutta ne on raksahommia varten. Kauluspaitoja on varmaan parikappaletta ja toinen on taysin turha, koska en juurikaan kayta kauluspaitoja. Eli vaikka joku vaateopus kaskee hankkimaan kauluspaidan, koska se nyt kuuluu jokaisen vaatekaappiin, niin ala osta jos et sellaisia pida. Juuri sellaiset "taytyy olla vaatekaapissa"-vaatteet tayttavat sen vaatekaapin ja siella ei ole mitaan paalle pantavaa.

Jos teita enemmankin kiinnostaa vaatepostaukset, niin hihkaiskaa kommenttipoksissa.

Puutarhasta loydettyja

Bambu, villiintynyt oikeen kunnolla. Tarvittaisiin yksi panda pitamaan kanta kurissa.

  

Talo matanee, mutta onneksi puutarhassa kukkii.

Tulpaanit on nousseet ja bambu on suorastaan riehaantunut. Sita kasvaa joka paikassa ja eroon siita on kuulemma vaikea paasta. Ehkapa annan kasvaa ja rakennetaan sitten siita maja.
Punkkimyrkyttaja kavi eilen ekaa kertaa, toivottavasti en tapaa punkkeja tana kesana ollenkaan, sen verran aion myrkkya pihaan lykkia.
Ostin tanaan hetken mielijohteesta vadelmapuskan ja viinirypalekoynoksen, katotaan mika vuosi saadaan satoakin. Muutaman dahliankin ostin, toivottavasti kukkii vuoden paasta. Viela pitaisi vahan suunnitella minne nuo kasvattaa. Omenapuutkin odottaa istuttamista, niita kun ei hellepaivana kannata istuttaa vaan kuulemma illalla. Kuopathan voisi jo kaivaa valmiiksi.
Mies on taman paivan ollut viettamassa lomapaivaa madanneen seinan kimpussa tai oikeasti paiva on mennyt kerosiinitankkia tyhjentaessa. Meilla on kellarissa kerosiinilammitin ja valtava tankki, luultiin etta tankki on tyhja, mutta siellapas oli 600 litraa kerosiinia. Laitettiin koko roska sadalla dollarilla myyntiin ja joku tyyppi kavi tanaan tyhjentamassa melkein kokonaan tankin, torstaina lupasi tulla hakemaan muut romut, toivottavasti tulee hakemaan. Kunhan tuosta tankista paastaa eroon, niin paastaa paremmin kasiksi madantyneeseen seinaan.
No nyt on terassi tuettu itsekseen seisovaksi ja seuraavaksi voikin repia seinan auki, onneksi seina on kellarinseina, niin ei vaikuta asumiseen juurikaan. Muuraihaisiakin on nyt nakynyt vahemman, kai ne suuttui mulle kun myrkytin viimeyona seinaa oikein kunnolla.

Mies lahti juuri rautakauppaan hakemaan mulle kasvatuslaatikoihin lankkua, jospa ma terapioin puutarhassa tuota seinaharmitusta.