perjantai 6. marraskuuta 2015

Kotikoulua

Melekonen viikko takana, siltikin hengissä.
Viikko sitten vanhin poika tuli koulusta kotiin ja kertoi, että nyt hän tietää mikä olo siellä koulussa on, henkeä ahdistaa. Saatiin lääkäri heti seuraavalle aamulle ja häneltä vahvat lääkkeet kaiken varalle ja suositus, ettei poika menisi kouluun, ennen kuin allergia ja astma lääkäri on tutkinut pojan.
Allergia ja astma lääkärille oli aika eilen aamulla ja poika meni isänsä kanssa sinne. Olivat ottaneet ison liudan allergia testejä ja aika monelle tuo näyttää olevan allerginen, sai jopa niin pahan reaktion, että pisto kohtaan tuli kanamunan kokoinen paukama illalla ja oli kuulemma kipeä. Allergialääkkeillä saatiin paukama pieneksi.
Lääkäri lupasi kirjoittaa kouluun puoltavan paperin, että pojan olisi parempi siirtyä kotikouluun. Mies ja poika kävi juttelemassa koulun kuraattorin kanssa ja meille annettiin kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen oli että poika menee kouluun, mutta on vain tietyissä luokissa. Toinen vaihtoehto oli, että poika jatkaa samaa koulua, mutta tekee työt kotona ja kolmas vaihtoehto oli, että otetaan poika pois koulusta ja siirretään se kaupungin kustantamaan internetkouluun. Poika valitsi kakkosen, sillä haluaa valmistua tuosta koulusta. 
Nyt sitten mulla on kaksi kotona. Nuorimmainen, joka on liian nuori eskariin, kaksikymmentä viisi päivää liian nuori. Ja vanhimmainen joka on allerginen liian monelle. 
Olen superonnellinen, että täällä meitä kuunneltiin, lääkäri otti tosissaan meidän kokemukset homeesta ja sisäilmaongelmista, koulu on erittäin joustava ja kannustava, sillä tämä tilannehan ei ole ollenkaan kiva. Poika on käynyt kahta eri yläastetta täällä ja vaihtanut koulua elämänsä aikana kuusi kertaa, yhdeksän luokkaa ja kuusi eri koulua.
Minullehan tämä tietää vaan lisää hommia, kuvittelin jo pääseväni kotiäitiurasta pois, mutta pahalta näyttää. Aupairiakaan ei voida kahdesta syystä palkata, meillä on liian pieni talo ja meillä on vain viisumi. Ehkäpä mä pääsen tästä urasta pois viimeistään kymmenen vuoden päästä kun nuorimmainen valmistuu peruskoulusta. 
Sitä odotellessa siivoan viikareiden leikkejä keittiöstä ja vahdin, että kotona koulu toimii.

Mites teillä?


Laser-rata keittiössä.

Marraskuun kuudes ja ulkona on 79F, tämä keli saisi jatkua.

Olisipa itsekkin saanut "koulussa" makoilla sohvalla kun läksyjä teki. 

7 kommenttia:

  1. Hienoa, että asia järjestyi noin jouhevasti! Tsemppiä sinulle. Kotikoulussa vanhemmatkin joutuvat tekemään jotain. 😉 Te kyllä pärjäätte. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllähän sitä pärjää, mutta koville se aluksi ottaa. Onneksi koulu hoitaa materiaalit ja kokeet, niin minun vastuulle jää vain huolenpitäminen, että tehtävät tulee tehtyä. Onneksi kyseessä on erittäin reipas ja huolehtivainen poika.

      Poista
  2. Melkonen urakka sulla/teilla edessa mutta siitakin selviatte! Ma oon sanonu kaikille, etta kaiken taman jalkeen mun pitas jo saada kokonaan uus peruskoulun todistus. Sen verran paljo oon auttanu noita tan kahden vuoden aikana!!! Nyt onneks kaikki selviaa itsenaisesti ilman mun apua, se onkin luksusta kun ei tarvi tuntitolkulla tehda jokaisen kans harjotuksia tai tehtavia! huh huokaus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotiäideille kuuluisi lääkärin-, opettajan-, psykologin-, siivoojan-, toimitusjohtajan-, ... -tutkinnot, vaikka tiettyjen kotiäiti vuosien jälkeen :D .
      Onneksi mun ei tarvitse tehtävissä niinkään auttaa, enemmänkin olla henkisenä tukena ja etsimässä uusia sosiaalisiapiirejä pojalle, kun muuten hän mökkihöperöityy kotona, tosin poika onneksi pelaa jalkapalloa ja siellä on oma sosiaalinen piiri.
      Kyllä tästä selvitään, seuraavana ongelmana onkin seuraava lapsi, jonka pitäisi mennä samaan kouluun, mutta en uskalla päästää sinne.

      Poista
  3. Mistä nuo oireet tarkalleen ottaen johtuvat? Mikä siellä koulussa on se, mikä saa aikaan tuon olon? Onko siellä hometta tai kosteutta? Kiinnostaa, koska olin itsekin pienenä kovin allerginen ja astmaattinen. Jostain syystä täällä Etelä-Ranskassa katosi kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulu on 1900-luvun alkupuolella rakennettu ja siellä on yli tuhat oppilasta. Rakennusta on laajennettu ja korjailtu, mutta jonkin siellä on vialla, sillä minä ja mieskin saadaan siellä oireita, silmiä punottaa, tukkoisuutta ja pahoinvointia. Epäilen että kun vanha rakennus on kunnostettu, niin se on kunnostettu uudella tekniikalla ja pilannut sen lopullisesti, tällaisesta on kokemusta meillä aika paljon, eli uudet materiaalit saa kosteutta ja ne alkavat elää, ei niinkään homehdu. kun materiaalit elää omiaan, ne erittää myrkkyjä ja ne myrkyt ovat vaarallisia, niistä voi saada myrkytyksen ja sitten on leikki kaukana. Myrkytykseen kun ei allergialääkkeet auta. Ihmiset puhuisi mielellään homeesta ja kansankielellähän se sitä on, mutta oikeasti jos oikea puu homehtuu, niin harva siihen voimakkaasti reagoi tai reagoi niin, että niihin auttaa allergialääkkeet.
      Allergiatesteillä ei saatu selkeää syytä, mistä kaikki johtuu, mutta lääkärin kirjoittamassa paperissa luki, että koulussa on niin monta oppilasta ja jokainen kuskaa mukanaan erillaisia allergeenejä, joihin poika reagoi, lisäksi rakennuksessa saattaa olla jotakin, mihin poika reagoi. Ei siis uskaltanut syyttää täysin rakennustakaan, vaikka minä syytän sitä aika pitkälle. Astmaa ei onneksi pojalla ollut. Epäilen, että kyseiset henkitysvaikeudet olivat juurikin niitä myrkytysoireita, mitä meillä on ennenkin ollut ja niihin auttaa raitisilma ja adrenaliini.
      Etelä-ranskan rakennuskanta on ymmärtääkseni erilainen kuin Amerikkalainen tai suomalainen tulitikkutalo rakentaminen. Yleensä moni allergikko paranee esim. kivitaloissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa vaan painovoimainen.

      Poista
    2. Tulipa paljon kirjoitusvirheitä, toivottavasti saat selvää :D

      Poista

Kiitos kommentista!