Oletko sinäkin herännyt väärällä jalalla?

Maisemareitti Mont Vernonissa. 

Hattu ja yks takapenkkiläinen.

Kuusi viikkoa fysioterapiaa takana ja viisi viikkoa edessä.
Olkapää on jo melkein mallillaan, vielä pitää itse sitä hoitaa ja ylläpitää, mutta käsi liikkuu jo normaaliin tapaan ilman järkyttävää kipua.
Nyt alkoi selän kuntoutus, katsotaan auttaako vai joudunko turvautumaan kipulääkkeisiin taas. Lääkkeet on viimeinen mitä haluan, siksi olen valmis tekemään töitä terveyden eteeni.
Fysioterapeutti huomasi, että mun lantio on ihan vinksallaan, toinen puoli pari senttiä ylempänä ja väitti, että mun jaloissa on pituus ero, mutta sitä en vielä suostu uskomaan. Väitän, että lantio on vaan vähän vääntynyt väärään asentoon, kun olen muksuja kannellut toispuoleisesti monta vuotta.
Aloitettiin fyssarin kanssa keskivartalolihasten kuntoutus. Luulin, että mulla on vahvat lihakset, mutta eipä olekaan. Väsähdin ihan naurettavan pienistä liikkeistä. Lisäksi fyssari sanoi, että nousen sängystä väärällä tavalla tai siis tavalla joka rasittaa selkää liikaa. Lisäksi täytän pesukoneen väärässä asennossa, kerään lattialla olevia tavaroita väärin, kurotan ylös väärin. Harjoiteltiin sitten oikeita tapoja ja olen nyt yrittänyt kiinnittää asiaan huomiota kun olen tehnyt kotitöitä. Totta tosiaan, väärin olen ne tehnyt. Nyt kun tekee eritavalla, ei voi olla yhtä tehokas, mutta ompahan kivuttomampi. Lisäksi sain kehoitukset opettaa lapset siivoamaan, no sitä ne tekee jo nyt. Tosin minä olen ehkäpä liian perfektionisti siivoamisen suhteen ja jynssään kyllä, kun kivut antaa myöten.
Tämän syksyn tavoitteena on saada kroppa kivuttomaksi tai ainakin vähemmän kipuiseksi. Lisäksi löytää joku uusi liikunnallinen harrastus, sillä kuntosalille en nyt pääse ja juostakaan en voi.