Uudessa mökissä

Olkkari ja liian suuri ruokapöytä. Pöytä menee myyntiin heti kun ehdin sen tyhjentää ja kuvata, siis joskus.

Ekana aamuna eteinen, nyt se on jo tavaroiden vallassa.

Keittiö näytti tältä ekana aamuna, tiskiallas on nyt saatu noin tunti sitten asennettua.

Meidän linna, no ei ku mökkihän tuo on. Kuva otettu takaa päin, mutta oikeasti edestä. Talo on laitettu väärinpäin tontille. 

Kun ostaa poistopisteestä jääkaapin, joutuu heti alkuun korjauspuuhiin, vähän teippiä ja toimi.

Joskus sitä on parempi pysytellä kaapissa.

Kodari ja mystisesti ilmestyneet laatikoiden etulevyt.

Kodarin toinen puoli, takana näkyy mun tietsikkapaikka. Erittäin vaikea kuvattava, kun neliöitä ei ole kuin nimeksi.

Voi ne astiat pestä näinkin. Saimpahan ainakin paljon apulaisia.

Ihanaa tätä vuotta ystäväiseni!
Meillä oli muutto toisiksi viimeinen päivä ja kaikkien ennustusten mukaan asiathan meni niinkuin ennenkin. Vuoden viimeisenä iltana mies tuli vuokratalolta, hetkinen se oli jo tätä vuotta kun tuli mutta tulipa sentään. Meillä oli lastenhoitaja ja siivoojakin apuna, mutta töitä oli paljon ja mamumamman sydän vaati lepoa. Mitä nyt pikkaisen rytmihäiriöitä ja uupumusta. Mamma oli siis laiskana tai ainakin kuvitteli olevansa.
Jouduttiin muuttamaan keskelle keskeneräisyyttä ja talon pakkauskin tehtiin alle 20 tunnissa, joten ei sitä rojua omaisuutta ehtinyt siinä ajassa selvittämään saatika roskia kaatopaikalle viemään, joten otettiin ne mukaan, kummasti ne tuonne kellariin mahtui. Kuhan siellä homehtuvat, niin viedään sitten kaatopaikalle tai jos ei ehdi viemään, niin otetaan mukaan seuraavassa muutossa. Perinteet kunniaan.
Olen yrittänyt nyt selvittää tätä valtavaa omaisuutta ja tullut siihen tulokseen, että me ollaan liian rikkaita tai sitten henkisesti köyhiä ja kerätään ympärillemme rojua. Joka päivä muutaman laatikon olen selvittänyt ja voi järki sitä p@skan määrää, hammasharjojakin oli sellainen läjä, että puolikylää pesis niillä leegonsa tai jynssäis listan päälliset. Ei vaan kukaan ole niistä raskinut luopua ja niitä on joka tapahtumasta hammaslääkärikojuilta haalittu. Harjoja joita kukaan ei tykkää käyttää hampaiden harjaukseen. Samoin hiusmuotoilutuoteita löytyi joka lähtöön. Lisäksi ihan pesuaine törppöjä, niitä oli täällä mökillä jo ennestään. Mökillä olevat lähtivät suorinta tietä roskiin, ne kun oli lähinnä klooria, joka tappaa mut hetkessä tai no ei nyt henki lähde, mutta kolme päivää vuoteessa tuntuu jo kuolemalta. Meillä on myös tuo oma p@skakenttä pihassa ja sinnehän ei saa myrkkyjä lykkiä, varsinkin kun omassa pihassa on myös vesikaivo. Että sellasta.
Kodari tekoon olen erittäin tyytyväinen, vaikkakin se on keskeneräinen niin kuin kaikki muutkin tässä talossa tai no mun hermot on jo ihan valmiiksi räjähtäneet. Kun kävin ostamassa kodarii kaapit viikko sitten perjantaina, en saanut mukaani laatikoiden etulevyjä, niiden piti tulla 5. tammikuuta. Se ostosreissu oli muuten omanpostauksen ansaitseva juttu, mutta en nyt tiedä saanko sitä kirjattua koskaan. Suunniteltuun kolmen tunnin reissuun meni melkein seitsemän tuntia. Niin niihin etulevyihin. Tosiaan niiden piti tulla postipojan mukana ensi maanantaina ja en osannut edes odottaa niitä aikaisemmin. Uuden vuoden päivänä mies sitten järjesteli kellaria ja kantoi ison paketin yläkertaan ja sanoi, että ne levyt on varmaan täällä. Paketti löytyi kellarista ja meistä ei kukaan ollut sitä sinne vienyt ja kellarin ovi on ollut lukossa, joten postipojukaan ei sitä sinne ole saanut. Ainut vaihtoehto on se, että muuttoapulaiset on sen sinne laittaneet, muuttoapulaiset kun ehtivät mökille ennen meitä ja tavaroita. Nauratti vaan, että olisin varmaan tiistaina soittanut Ikeaan kiukkuisen puhelun, kun ei tuotteita ole toimitettu, oli silkkaa tuuria, että löydettiin ne tuolta kellarista tuon tavaranmäärän keskeltä.
Laitoin pojun pesemään vessan, kun muutettiin sisään, mutta tiiättehän te, itse sen joutuu loppupeleissä siivoamaan jos haluaa puhdasta. Tänään sitten siivosin vessaa monta tuntia. Huomasin miten sitä on ennen siivottu, sinne on suihkittu seinille ja joka paikkaan desifioivaa puhdistusainetta ja siinä siivous, siivousrättejä ei ole kyllä tuohon vessaan yhtään kulutettu saatika harjaa näytetty. Seiniä kun pesin rätti vaan vaahtosi, kun seinäpinta oli limaisena pesuaineista. No nyt se on jynssätty. Huomasin pesun yhteydessä, että ammeessa on halkeama, joten sen remontoiminen ei voi kovin kauaa odottaa.
Tiiän, että haluaisitte enemmän selkeitä kuvia, mutta mutta, mun pöytäkoneessa ei toimi vieläkään netti, suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja toinen juttu, täällä on karmea kaaos, siis ihan järjetön. Pitää vähän setviä sitä, ennen kuin kamera laulaa, muuten saatte kuvia vain tavararöykkiöistä ja likaisista vaatteista, niitä piisaa. Saatiin me onneksi pesukoneet toimimaan kellariin ja keittiökin kuulemma jo toimii, pitäis mennä katsomaan.
Eräs kysyi minulta miten mä jaksan tämän keskeneräisyyden keskellä, no onko vaihtoehtoja? jos on niin miksi ette kertoneet aiemmin.
Huomenna alkaa koulu ja kerhot, paitsi yläkoululaisella, jolla alkaa tiistaina. Katotaan milloin mun pää levenee tähän keskeneräisyyden sietämiseen. Veikkauksia?

Ps. En pysty nyt jostakin kumman syystä vastaamaan edellisen postauksen kommentteihin, mut kiitos kommenteista, niitä on mukava lukea. Vastaan kunhan pystyn.