perjantai 8. tammikuuta 2016

Äitiys - kotiäiti

Kaikki loppuu aikanaan tai ainakin muuttuu.
Tulin äidiksi vajaa 19-vuotiaana, siis kakarana. Suunnitelmana oli saada ainakin 10 lasta ja olla viiskymppiseksi asti kotiäitinä ja aloittaa sitten mummoura heti perään. No suunnitelmiahan saa olla ja pitääkin, mutta elämä harvemmin menee niin kuin suunnittelee. Viisi niitä lapsia saatiin, ihania muksuja. Ikääkään ei ole kuin 32 ja toivon, etten mummo ole vielä vuosiin.

Olen siis tehnyt 14-vuoden kotiäitiuran, mutta sitäpä uraa ei lasketa mihinkään työtodistukseen. Vaikka väitän, että osaan hoitaa sairaita lapsia paremmin kuin moni lääkäri, selviän vähillä yöunilla vuosia, pystyn järjestämään isojakin juhlia vauvan kanssa. Pystyn järjestelemään aikatauluja, suunnitelemaan reittejä ja selviytymään mitä eriskummallisista tilanteista. Osaan myös johtaa, kouluttaa ja opettaa. Kärsivällisyyteni riittää pitkään ja stressiä siedän mielettömiä määriä, no siinä vaiheessa stressinsietokyky meinasi mennä yli kun olimme kodittomina Kanadassa. Siitäkin stressistä selvisin, vaikka olin vähällä polttaa yhden talon.
Olen oppinut priorisoimaankin, tiedän mikä on tärkeää ja mikä ei. Pystyn myös venymään ja sopeutumaan melkeimpä mihin tahansa tilanteeseen.
Osaan käsitellä kiukuttelevia ja hankalia ihmisiä ja yleensä saan ne hymyilemään.
Urani aikana olen oppinut paljon, mielettömän paljon. Olen myös tehnyt töitä paljon, enemmän kuin mikään laki sallii. Olen muunmuassa toiminut kotiäitiyden aikana yrittäjänä ja olen ollut myös opiskelija ja käynyt ulkopuolisella keikka töissä ja tehnyt tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä, lapset on silti hoidettu kotona. 

Miksi kotiäitejä ei arvosteta työmarkkinoilla? Vai arvostetaanko? Miksi kotiäiti ei voisi kirjoittaa ansioluetteloonsa kaikki osaamansa taidot? Vapaaehtoistyöt?
Kotiäitien ansioluettelot olisivat kirjan paksuisia, sillä niin paljon on tullut opittua.


Lapsityövoimaa.

Mutakylvyt on terveellisiä.

Talon prinsessaa pienenä.

10 kommenttia:

  1. Tosi hyva teksti tarkeaan asiaan. Ma lapsettomana olen ollut jo vuosia (en haluaisi sanoa viela kymmenia) sita mielta, etta jos istuisin rekrytointijakkaralla, palkkaisin ehdottomasti aiteja, joilla on lapsia. Sun curriculum-tekstissa on viela paljon enemman asiaa kuin mihin oma havainnointi ja paattely ovat koskaan pystyneet. Osui ja napsahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mies sanookin monesti, että kotiäideistä olisi yritysten johtajiksi. Melkoista yritystähän tässä täytyy johtaa.

      Poista
  2. Kyllä mun mielestä äitejä arvostetaan ainakin täällä Suomessa työmarkkinoilla, sen sijaan nuoret naiset saavat kärsiä pätkätöistä, koska työantajat pelkäävät mahdollisista äityislomista koituvia kustannuksia. Sensijaan minun ikäiseni 50 ikää lähestyvä on jo työnantajien mielestä liian vanha tekemään töitä, vaikkei haittaa olisi pienten lasten tuomista velvollisuuksista enää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hullua, koska viisikymppinen ei todellakaan ole edes vanha vaan parhaassa iässä.

      Poista
  3. On tämä maailma kyllä ihmeellinen. Nykyäänkin on jatkuvasti jotain sählinkiä naisia kohtaan ja me ollaan jo 2016-luvulla. Viime vuonna oli kauheata draamaa siitä että naiset eivät saisi käyttää meikkejä ja nyt on intensiivistä keskustelua siitä saavatko naiset imettää julkisilla paikoilla vai onko se epäkunnioittavaa. On se ihme että jos kerran mies saa olla paidattomana julkiselle paikalla, mutta nainen ei saa imettää lastaan mikä on yksi luonnollisimmista asioista.

    Onhan naisten asema parantunut vuosien varrella, mutta silti olisi paljon parantamisen varaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Mutta ainoastaan naiset voi asemansa parantaa, joten ei muuta kuin yhdessä muutetaan iänikuiset typeryydet.

      Poista
  4. Ah, pitänee tuo lista muistaa laittaa ylös seuraavaa työpaikkaa hakiessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työkokemuksen perusteella sinäkin voisit toimia ison firman johtajana :D

      Poista
  5. Ah, pitänee tuo lista muistaa laittaa ylös seuraavaa työpaikkaa hakiessa!

    VastaaPoista
  6. Mä luulin sillo ku alotin koulun että oon ikäloppu, äitiys ja lapset tuo miinus pisteitä työmarkkinoilla jne.. Ihan päinvastaseks oon todennu: oon nuori ku mikä, lapset ja äitiys on jokapaikassa otettu positiivisena juttuna! Työnantajat aattelee että täs on kypsä tyyppi.. Sitoutuva jne.. Ei muuta ko ovi auki ja menoksi. Varo matkalla tappeluita: halukkaita on paljon! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!