My blog story

 

Sain haasteen kirjoittaa blogini tarinan ystävältäni Pirjolta Vaateviidakko-blogin kirjoittajalta. Kiitoksia haasteesta, yritän tässä nyt jonkun stoorin rustata.

Mulla on ollut vuosien varrella blogeja, ei niin julkisia ja ne on kaatuneet aina ajanpuutteeseen. Aloitin toista vuotta sitten vaateblogin, jonka laitoin tauolle, kun talo ostettiin ja aloitettiin remontti. Tiesin kokemuksesta, että remontti kestää pitkään ja remppavaatteista kukaan ei jaksa vuotta lukea. 

Vai mitä? oisko kansaa kiinnostanut tämä?

Aloitin siis Mamuna maailmalla blogin 17. Lokakuuta viime vuonna. Jos joku ei ole vielä hiffannut sanaa Mamuna, niin se tarkoittaa maahanmuuttajana. Yllättävän moni ulkosuomalainen on sitä miettinyt, siis ne jotka ovat jo vuosia olleet pois Suomesta. Tarkoitus oli jakaa meidän arkea, ulkomailla asumisen riemua ja remonttia tässä blogissa. Eli melkoisen kirjava blogi toisin sanoen. Välillä on ollut pitkiä taukoja, koska eika ja energia ei aina riitä edes siihen arjen pyörittämiseen, niin on pakko luistaa blogihommista. Yritän silti postata edes muutaman kerran viikossa. Lisäksi välillä kun elämä kulkee samaa rundia päivästä toiseen, niin eipä siinä mitään kerrottavaa ole, kukapa haluaa blogista lukea, että on taas kiire, ei ehdi, ei pysty, eikä jaksa. Sitäkin tämä elämä on välillä.

Blogin tarkoitus on myös jakaa terveisiä Suomen ystäville ja suvulle, vaikka aika yksipuolistahan tämä on tällalailla jakaa, mutta erittäin näppärää minun puolelta ;). 
Lisäksi blogin kirjoittaminen on varmistanut sen, ettei minusta tule hoonosoomi-puhujaa. Alkoi mennä tilanne jo siihen, etten osannut enkkua ja suomenkielisetkin sanat oli hukassa ja kirjoittamisesta ei tullut yhtikäs mitään. Tämä on auttanut siinä asiassa paljon, vaikka osaan vieläkin tehdä kirjoitusvirheitä ja paljon.
En osaa sanoa onko tämä nyt niinkään kehittynyt tai mitään ihmeellisimpiä taitekohtiakaan, ehkäpä se on taitekohta kun huomasin kävijämäärät nouseen. Ihmettelin, miten niin montaa ihmistä kiinnostaa minun elämä. Voi olla, että blogissa paranee kuvat, kunhan tuosta kuvauskurssista selviän ja jos vaan aika antaa myöten jatkan valokuvauksen opiskelua. En vaan tiedä miten tuo aika riittää sillä jatkoin myös englanninkielen opiskelua, tavoitteena on saada englannista niin vahva, että pystyn töitä tekemään. 
Pyrin pitämään blogin rehellisenä ja en tykkää laittaa lässytysliirumlaarumia ja kaikkea vaan huikeenihanaanannaa-elämää tänne. Elämä kun on oikeasti monien asioiden kirjo ja siihen kuuluu välillä myös ne nopsat pyllymäet keskelle piikkipuskaa. 




Haastan:
Tea and tots-blogin Inan
Elämää ja Amerikkaa-blogin Marian
Napsahduksia-blogin Nadjan
Rapatessa roiskuu-blogin Voikun

Olkaapas hyvä! Mielenkiinnolla jään odottamaan tarinoitanne.

Ohjeet:
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille. Saat osallistua vasta kun saat haasteen (ja niitähän saa toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagrammissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.     

Liebster award -uusien blogien bongausta

Napsahti tällainen tehtävä. Kiitos Kaan/histeluja - blogin Sari.

”Liebster awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.”

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

Kloonit biitsillä.

1. Jossei ois rahasta kiinni, mikä olis unelmiesi matkakohe?

Tällä hetkellä kelpais mikä tahansa kohde, lähtisin hippulat vinkuen remppaa karkuun. Unelmaloma olisi jossakin lämpimässä, meren rannalla sellaisessa pikkuisessa mökissä ja ranta pitäisi olla vain minun käytössä.

2. Mikä on tärkein ohje jonka annat lapsilles?

Ole rehellinen.

3. Mitä kodinkonetta iliman et vois ellee ja miks?

Pyykinpesukone, sitä ilman elämä on liian haastavaa. Kymmenen päivää oltiin ilman konetta ja kun pesi seitsemän hengen vaatteet poreammeessa ja kuivatti niitä sitten itse kyhätyssä kuivausnarulla, niin meinas huumori loppua. Poreammeessa kyllä saa puhdasta, linkous on vaan vähän huononlainen.

4. Mikä on tärkein syy bloggoomiselles?

Tarvitsin jotakin tekemistä. Valokuvailen silloin tällöin ja kuvat lojuu koneella, joten osan jaan tänne muiden iloksi.

5. Kuka teijän perheessä kokkaa?

 Minä, ukkeli, lapset, lähiravintolan kokki, vieraat, jos vaan saan ne huijattua keittiöön. En tykkää kokata ollenkaan ja ukkeliltakin se geeni puuttuu.

Merenranta puskaa.

6. Auringonnoosut vae auringonlaskut?

Auringonlaskut ehdottomasti, olen iltaihminen.

7. Mikä olj isoin huavees ala-asteikäsenä ja ootko sen suanu totteutettua?

Mahottoman vaikea kysymys.... Haaveilin ala-asteella, että pääsen käymään Helsingissä, no siellä on tullut asuttuakin ja käytyä vähän pidemmälläkin.

8. Entäs täysikäsyyven kynnyksellä?

Haaveilin kohtuullisesta toimeentulosta ja erakoitumisesta Lappiin. No toimeentulo on kohtuullinen ja olen erakoitunut New Hampshireen.

9. Ihanin mummolanmuisto?

Kun mummo antoi rahaa ja pääsi lähikaupaan ostoksille taisin saada luvan ostaa karkkiakin.

10. Ja paras herkku äetin keittiöstä? Onko luppoo antoo reseptiä etteenpäen? :)

Tätä ei tarvi edes miettiä. Äitin tekemä hernekeitto, ihan parasta. Tosin äitin leipomuksethan nyt vaan on parhaita. Mulla ei ole siihen reseptiä, liekä äidilläkään ja jos kysyn sitä, niin se on kourallinen sitä, hippusen tuota, sopivasti tätä. Siitä tulee hyvää.

11. Tulevaesuuvensuunnitelmia, mitä halluut olla ”isona”?

Tarkoitus on jossakin vaiheessa jatkaa omaa uraa eli työskennellä vaatteiden parissa.

Etsi kuvasta kymmenen pupua. On ne siellä.

Liebster awardin ansaitsee seuraavat blogit

•  Kaukana kotona
• Vaateviidakko
• Elämää ja Amerikkaa
• Kotirouvailua ja kulttuurishokkeja

Muita blogeja ei tule nyt mieleen ihan heti, joo väsymys vie muistin.

Tässä tulee kysymykset,

1. Mikä on parasta bloggaamisessa?
2. Mitä harrastat? 
3. Mitä haluaisit harrastaa, mutta et jostakin syystä voi?
4. Jos saisit 1000 euroa, mitä tekisit sillä ja miksi?
5. Jos toimisit minulle turistioppaana kotikaupungissasi, niin minkä paikan näyttäisit ehdottomasti ja miksi?
6. Elämänohjeesi itsellesi?
7. Kaupunkiloma vai patikkaretki?
8. Mitä haluat tehdä ennen kuolemaasi?
9. Makeaa kakkua vai suolaista piirakkaa?
10. Mistä haaveilet juuri nyt?
11. Mikä on elämässäsi parasta juuri nyt?

Huhheijaa, tämän postauksen tekeminen kesti ja kesti. Nyt painan julkaisunappia nopsaa, en jaksa edes oikolukea.

Lupaan, että huomenna postaan taas jotakin mökistä tai kesäisiä kuvia tältä kesältä. Katsotaan kumpaa tulee.

Kukkasia

pikkupoikien kanssa kukkapenkkia tekemassa.

Pojat lempipuuhassaan, sormet mullassa. 

Mamumamma tyon touhussa. 

Taalla on ollut lapsilla lomaviikko. Viikko oli kylma ja alku viikko meilla sairasteltiin, loppuviikosta saatiin jotakin tehtyakin. Meilla on jopa toimiva liesituuletin keittiossa.
Rautakaupassa on tullut pyorittya taas moneen otteeseen ja lasten kanssa kun menee rautakauppaan, niin sieltahan pitaa ostaa kukkia. Ostetiin sitten jama orvokkeja, joista puuttui kukat, saatiin halvalla ja kyllahan sielta kukat tulee. Ostettiin myos kaksi omena puuta, joille pitaisi paikka keksia meidan kosteasta rinteesta, piti saada tuohon rinteeseen puita, koska on niin marka ja vesi valuu talolle pain.
Huomenna on siis tiedossa monttujen kaivamista puille.
Kylppari remppa ei ole edistynyt mihinkaan suuntaan. Sekin pitaisi aloittaa, mutta influenssa verotti miehen kuntoa ja miehen pitaisi toipua kunnolla ennen kuin alkaa enempaa riehumaan.
Meilta loytyy murkkuja liikaa ja kun asiaa alettiin tutkimaan, niin huomattiin, etta terasiin vedet uittaa seinan valiin, katotaampa mika yllari sielta lopulta loytyy. Seina on tarkoitus avata sisalta pain, mutta siina kohdalla on kerosiinitankki ja tankki taynna kerosiinia. Pitaisi ensin paasta eroon siita myrkkykasasta, ennen kuin paastaan seinaan kasiksi. Toivottavasti joku haluaa tuon tankin sisaltoineen ja lammittimen mahdollisiman pian itselleen. Murkuilla voi olla pesa siella maran seinan sisalla ja haluan eroon niista.

Talla viikolla vietetaan En pukeudu mustaan- viikkoa, ottakaa haaste vastaan. Taalta loytaa tapahtuman fb-sivun. Voipi olla, etta otan itsestani kuvia tannekkin. Vahan vaattejuttuja teillekkin.

Bertta nukkuu parakissa -Kylähullu haaste!

Juttu täällä!

Näin Suomessa.

Eikö löytyisi tahoa, joka järjestäisi keräyksen Bertan perheelle rakennuksen rahoittamiseen? Firmaa joka lahjottaisi työvoimaa ja tarvikkeita. Kilttejä ihmisiä, jotka lahjottaisivat rahaa. Eikö löytyisi talkoolaisia tekemään tuota?
Tiedän että Suomessa talkootyöstäkin on tehty mahdottoman vaikeaa ja verottajalle siitäkin pitää ilmoittaa, mutta nyt kannustan kansalaistottelemattomuuteen ja antamaan apua tuolle perheelle. Tiedän senkin, että siellä on monta muutakin perhettä pulassa, vanhuksia jätetään hoitamatta, sairaat ei saa hoitoa jne. Hyvinvointi valtio, jossa pahoinvointi lisääntyy.

Mitenpä ois jos me kaikki alkaisimme välittämään itsestämme, perheestämme, läheisistämme, naapureistamme jne. Ei kysellä lupia siihen, kysellään vaan ihmisiltä kuulumisia ja jokainen auttais sen minkä pystyis. Valtiota ei valitettavasti kiinnosta mitä sinulle kuuluu, sitä kiinnostaa vain ja ainoastaan se, että saa sulta verorahat ja et vaan varasta siltä "heidän" rahojaan. Sitä ei kiinnosta saako joku mummo hoitoa, saako sairas hoitoa, saako hoitajat tarpeeksi lomaa ja rahaa. Ei tosiaan kiinnosta, ainut mikä kiinnostaa on, että miltä se julkisivu näyttää muulle maailmalle. Kunhan kulissit on kunnossa, niin ei haittaa vaikka paska haisis keskieurooppaan asti.
Täälläkin Suomi tunnetaan hyvistä Pisa-tuloksista ja "ilmaisesta" sairaanhoidosta. Kukaan ei ole tänne kertonut, että sairaanhoitoa saa, jos on sen verran terve että sitä osaa vaatia. Koulussakin selviää, jos on sen verran paksunahkainen, että selviää siitä ilmapiiristä ja koulumatkoista. Ei sellaisia kerrota ja jos joku uskaltaa kertoa vähän, niin hänhän valehtelee, likaa kulissia. Sellaista se on valtioissa, yhteisöissä, perheissä jne.

Haastan kaikki kylähulluiksi, jotka moikkaa naapuria ja kantavat naapurin kauppakassit ja kysyvät mitä naapurille kuuluu! Meidän elämä kun oikesti pyörii hyvin pienellä alueella, koti, kauppa, koulu, työpaikka, harrastukset jne. Ei tarvi koko maapallon kuulumisia kysellä, riittää kun kysyy naapurilta, perheenjäseneltä ja itseltäkin kannattaa kysyä. Elämä olis paljon mukavampaa jos kylähulluja olisi enemmän.

Lisäksi haastan Torniolaiset yritykset, yhteisöt ja ihmiset ko. perheen avuksi!

Bertalle paljon kaikkea hyvää!

ps. Jos ette halua olla tottelemattomia kansalaisia, niin merkatkaa ylös naapuriapu ja lähettäkää verottajalle viikottain viesti, että autoin naapuria. Ei verottajaltakaan työt loppuis kun tarkistelisi teidän "talkootyötä".