The keittio

Hullut ja herrat voi jattaa taman postauksen lukematta, silla keittio on edelleen keskenerainen. 

Mittausvirheen takia ei saatu laitettua ikkunan viereen toista ylakaappia, semmosta sattuu.

Maailman paras liesitaso. 

Ruokapoyta on saarekkeen jatko, uusi ruokapoyta odottaa kellarissa viimeistelya. 

Avohylly uunipelleille ja muulle salalle. 

Tiskikone on naamioitu. Tiskipoydan vasemmalla puolella on roskakaappi. 

Valkoinen allas, iso virhe.

Kaappi tilaa liian vahan. Vasemmanpuoleisessa alakaapissa on mikro piilossa. 

Saareke, odottaa laatoitusta ja uutta hyllya.

Liian pieni jaakaappi-pakastin.

Tykkaan meidan keittiosta. Keittio ei ole amerikkalainen muuten kuin, etta tiskipoydan takana on ikkuna. Tykkaan tsiikalla lapsia ulkona kun tiskailen, lisaksi aamutiskeja tehdessa voin seurata muksujen bussipysakilla leikkimista.
Saareke on ihan paras. Ajattelin teetattaa miehellani liesitason paalle vanerin, etta voin leipoa saarekkeella. Minullahan on leivontapoytaa reunallakin, mutta tykkaan jostakin syysta leipoa saarekkeella ja pelkaan pilaavani liesitason. Saarekkeen paalle tulee viela liesituuletin, ei varmaan passaa tuohon tyyliin, mutta tulee silti vaikka ei passaiskaan.
Jaakaappi-pakastin on onnettoman pieni, vaikka nayttaa isolta. Meilla on onneksi toinen jaakaappi-pakastin kellarissa, jos joskus tulee ostettua isompi satsi tai leivottua enemman. Jaakaappi-pakastin on vahan vinkkelissa, taytyis varmaan oikaista.
Kaappitilaa on onnettoman vahan, luulin etta sita tuli riittavasti, mutta ei tullut. Haluaisin viela pantryn (ruokakaappi), ehkapa saan sen eteiseen jotenkin sovitettua. Ostan ruokaa tukusta ja kun haluan tomaattisosetta, niin sita pitaa ostaa heti 6 purkkia, riisia kilo kaupalla jne. Ei ne nuihin kaappeihin mahdu jarkevasti. Saahan ne survottua tuonne ja ovetkin menee kiinni, mutta vihaan sotkuisia ja epajarjestyksessa olevia kaappeja.

Keittiosta puuttuu viela laatat, liesituuletin, valaistus, listoja....

Jos teille tuli loistavia ideoita meidan keittioon, niin kommenttipoksiin saa laittaa ideat tai muuten vaan hopottaa.

Kuvia

Listat ja vaatekaappi puuttuu, niin ja verhot.

Viimeistelyjä puuttuu.

Nuihin aukkoihin tulee eteisen kaappi.

Täältä puuttu listoja ja vähän kattopaneeliakin olkkarista.

Tupakeittiö.

Eteisestä puuttuu lattialaattaa ja viimeistelyjä, niin ja naulakko.

Käytävä.

Super hyvää lihapataa.

Tämä pöytä lähti tänä aamuna uuteen kotiinsa, uusi pöytä hakusessa.

Voi-lattella on eletty.

Räpsin muutaman kuvan eilen kun täällä ei ollut kamalaa kaaosta päällä ja sai vähän kuvattua muutakin kuin romuläjiä, no niitäkin on mukana rehellisyyden nimissä.
Pitäis tehdä nyt lista tekemättömistä töistä ja tehdä ne pois, silmä kun turtuu niihin nopsaa.
Miehen tekemä ruokapöytä lähti tosiaan uuteen kotiin ja nyt olisi mietinnässä uusi pöytä, vaatimukset vaan on kovat. Sen pitää olla hieno, suht pieni, mutta siinä pitää pystyä meidän perhe ruokailemaan yhtäaikaan, niin ja ympärille tulee penkit.

Aikaansaannoksia

Keittiö on jo toimiva, mitä nyt valaisimet on hivenen modernimpia ja  ikkunalistat puuttuu.

Vihdoinkin tuli pyykinpesukoneen alle allas, vielä kun sen asentaisi paikalleen.

Keksin, että saareke päällystetään paneelilla, tulee kyl hieno.

Ihan paras liesitaso.

Remontti etenee hitaasti. Viime viikko meni kyllä levätessä ja lasten stressiä kuunnellessa.
Minä en ole ehtinyt sahaan, pensseliin tai vasaraan tarttumaan, kaikki aika menee kodin, koulun ja harrastusten parissa. Haaveissa olisi, että olisi päivä aikaa ilman aikataulua ja ehtis vähän seiniä maalailemaan ja tekemään olkkarin katon loppuun. Mies on iltasella tehnyt aina jotain pientä ja eteneehän tämä näinkin, mutta hiljaa.
 Piti vielä kehua meidän liesitasoa, kiitos sisko suosituksesta. Ostettiin Ikean indunktio ja on kyllä huippu. Ennen ruokaa valmistettiin tunteroinen, kun liesi oli niin onneton, nyt tekee vartissa saman ruuan.

Rummutettu hiiri ja käynnissä oleva lukittu auto.

Essu teki pojasta leipurin, kiitos kummit!

Liian iso ruokapöytä taittui maalausalustaksi. 

Joskus se auto käynnistyy, mutta ovet paukahtaa lukkoon ja kukaan ei ole sisällä, vara-avainta ei ole olemassa. Onneksi on AAA.

Gunstockissa tuubailemassa.

Iloisia tuubailijoita.

Kuvittelin näkeväni Amish tyyppien tekeleitä, siis sellaisia jotka on tehty käsin ilman sähkö jne, mutta pah.

Tämä oli osuva.

Olen vähän höpönä vanhoihin tai vanhan näköisiin kyltteihin.

Keittiön öljytyt pöydät.

Eilen oli melkoinen hulinapäivä taas vaihteeksi, lasten harrastukset jatkui ja taksikuskina oleminen sen mukana. Illalla ajelin vielä Bostonin naapuriin ystävän syntymäpäiville, oli kyllä mukavaa.
 Tänä aamuna olimme lähdössä tubingiin puolentoista tunnin ajon päähän, herättiin tietysti liian myöhään ja mies keksi öljytä pöydätkin ennen lähtöä, ne kun pitää öljytä silloin kun täällä ei ole ihmisiä imppaamassa käryjä. Minä etstin pojille vaatetta ja puin lapsukaisia valmiiksi. Vanhin pojista etsi itselleen vaatetta ja kiljaisi, että täällä on kuollut hiiri. Pyykkikorissa pieni harmaa pallo, jossa sojotti pikkuiset jalat. En halunnut mennä lähellekkään sitä pyykkikoria. Mies joutui hiiren eliminoimaan ja tietysti puhtaat pyykit menivät uudelleen pesuun, niissä kun saattoi olla hiiren verta. Hiiri on hyvin suurella todennäköisyydellä päässyt jollakin konstilla kuivausrumpuun ja siellä muuntautunut harmaaksi palloksi ja päässyt pyykkien mukana asuinkerrokseen. Pyykit kun meillä vieläkin pestään kellarissa, ensi keskiviikkona tulee onneksi pyykinpesukoneelle alusta ja saadaan sitten asennettua se yläkertaan. Lupasin miehelle, että hän saa pestä pyykit nyt niin kauan kuin koneet on kellarissa, minä en hiiriä halua tavata. Vaikka olenkin eläinrakas ja tykkään pienistä ötököistä, niin metsähiiriä pelkään. Ne tihulaiset kun juoksee nurkissa ja merkkaa kaapin pohjat papanoilla ja levittää tauteja. Puistattavia. Hiiri pääsi roskapussissa ulos ja meillä jatkui aamuvalmistelut kireissä merkeissä, joka paikka kun on niin sekaisin kuin olla voi ja tällaisella porukalla ulos lähteminen muutenkin ottaa aikansa, niin sekamelskeessä se vie hermot ja ajan.
 Alkoi olla aika lähteä ja mies pyysi vanhinta pojua mennä käynnistämään auto, että vähän lämpenee, ulkona kun oli melkoisen kylmä täkäläisittäin. No vanhin pojista ei ehtinyt mitään tehdä kun toiseksi vanhin lähti autoa käynnistämään ja onnistui siinä hommassa, harmi vaan ettei huomannut avata kaikkia ovia vaan avasi vaan kuskin oven, käynnisti auton ja pomppasi autosta pois. Ovihan pamahti lukkoon ja eihän meillä nyt mitään vara-avaimia ole. Ei muuta kuin soitto AAA:lle ja vartin päästä oli setä tiirikan kanssa ovea avaamassa, ei sillä kauaa nokka tuhissut kun ovet olivat auki. Onneksi ollaan maksettu AAA:n jäsenmaksua ja vielä parempaa jäsenmaksua, sitä on meinaa käytetty koko rahalla. Päästiin lähtemään ja ehdittiin oikeaan aikaan laskemaan. me kun oltiin ostettu liput yhdestätoista yhteen. Jänskättiin vähän miten meidän nuorimies selviää siellä rengasmäessä, mutta hän selvisi hienosti. Reippaasti osasi mennä rengashissillä ylös ja pompata oikeaan aikaan pois. Lapset nautti. Käytiin isompien lasten kanssa renkailla hyppäämässä ja olihan niillä hauskaa. Mulla olis yksi video omasta hypystä, jos vaan jotenkin onnistun sen tänne laittamaan niin laitan.
 Laskujen jälkeen lähdettiin lähimmän kaupungin mäkkäriin syömään ja sen jälkeen kiertelin vielä outletkylässä tuliaisostoksilla.
 Nyt pitäis vielä illan päälle vähän raivata, että voi aloittaa uuden viikon. Huomenna kun on taas melkoinen päivä. Kerhoa, koulua, kuntosalia ja kolmet viulutunnit. Eipä tarvi miettiä mitä sitä huomenna tekisi.
 Ai niin, käytiin tuolla Amish-puodissa, minulle kun on mainostettu että he tekevät käsin kaikki, ilman sähköä jne. Mutta pah, jos nuo oli tehty ilman sähköä ja uusia työkaluja, niin meidän remppakin on tehty kynttilänvalossa ja käsisahalla. Uskoo ken tahtoo. Ihan kivoja juttuja sieltä löytyi, mutta kyllä on sähkömittari raksuttanut niitä tehdessä.

Lattiaa ja vähän muuta

Unohdappa ruuvinväännin vääräänpaikkaan.

Joka aamuinen näky tällä viikolla, luvassa on valkea joulu, ainakin sisällä.

Ensimmäinen makuuhuoneen lattia valmis. 

Saarekkeen sommittelua.

Muksut riemastui uudesta lattiasta. Patteri ongelma ratkaistiin uusilla pattereilla.

Olkkarin seinän kolojen paikkaus. 

Aamun pähkäilin pääni puhki, mistä löydettäis lastenhoitaja tai raksalle apulainen, suomesta saakka yritettiin laihoin tuloksin. Lastenhoitaja löytyi onneksi täältä ja tiedän, että on vielä erittäin hyvä hoitaja. Meinaa pikkasen stressata tuo tuleva muutto. Olen muuttanut reippaasti yli kaksikymmentä kertaa elämäni aikana ja tiedän tasan tarkkaan mitä muuttaminen on. Se on tuskaa ja lasten kanssa super tuskaa. Onneksi stressi helpotti heti kun sain lastenhoitajan kanssa sovittua muutaman päivän.
 Tänään menimme jo puolilta päivin mökille. Tarkoitus oli aloittaa lattian teko, mutta huomasin että tarvitaan äänieriste lattian alle, minusta tulee hullu jos lattia kopisee. Viisi eläväistä muksua ja kopiseva lattia on sama kuin kilahtanut mutsi. Muutenkin tässä elämässä on ääntä, niin vaimennetaan ne mitä pystytään. Yritin myös putsata kissankarvaisia ja likaisia pattereita paineilmalla pihalla huonoin tuloksin. Pienen googlailun jälkeen päätin ostaa uudet patterit ja ilmoitin siitä miehelle. Lähdettiin rautakauppaan hakemaan sitä äänenvaimenninta ja niitä pattereita, löydettiin samalla reissulla eteiseen laattaa, siihen ei tule kuin neliömetri laattaa ovelle, mut sekin on nyt ostettuna. Laitetaan laatan alle lattialämmitys, niin pysyypähän kuivana. Laattojen laittoon tarvittava tilpehööri pitää vielä käydä ostamassa. Hoksittiin, että ollaan lastenjoululahja kaupan kulmilla ja käytiin ostamassa muksujen lahjakin ja myöhästyttiin koululaisten hausta sen takia. No soitto koululle ja muksut odotti toimistossa.
 Muksujen kanssa drive-ravintolan kautta mökille ja vihdoinkin sitä lattiaa asentamaan, saatiin myös naapurin mamu kaveriksi asennushommiin ja työ sujui kuin rasvattu. Yksi ja puoli huonetta tuli valmiiksi. Minä pähkäilin saarekkeen paikkaa keittiössä ja paikkailin koloja olkkarissa, entinen hifistelijä oli laittanut ranteenpaksuista kaiutinkaapelia seinien väliin ja tehtyn monta boksia seinään jotka jouduin purkamaan. Onhan se parempi kun se kaapeli on siellä seinän välissä, mutta me ei sitä tarvita. En tarvitse välttämättä elektroniikkaa olohuoneeseen. Löysin saarekkeelle paikan ja piirsin sen lattiaan. Haaveilin vielä, että olisin tehnyt saarekkeen takaseinämän rungonkin, mutta viimeyön unien tai voisko sanoa valvomisen jälkeen aivotoiminta oli nolla, joten jätin sen tekemättä. Lisäksi yritin sillä välttää tapapurmia, en halunnut koskea sirkkeliin näin väsyneenä.

 Moni on luullut mua superäidiksi kun tällaisia teen viiden muksun kanssa, mutta romutan kyllä täysin tuon luulon. Meidän nykyinen asuintalo hukkuu sotkuun, vaatteisiin ja epämääräiseen rojuun. Olen ostanut tasan kaksi joululahjaa. En ole tehnyt kahteen viikkoon ruokaa, ollaan syöty täysin pikaruokaa tai pakasteita. Olen superväsynyt, hermo niin kireellä että soi paremmin kuin pojan viulu. Stressikäyrä tapissa. En tee mitään ylimääräistä, kaikki mitkä voin siirtää tulevaisuuteen tai jättää tekemättä, jätän tekemättä. Pyykkiä pesen vasta kun kaikki on likaiset ja en laskosta niitä, tuossa ne on olkkarin sohvalla odottanut uutta kierrosta. Joulua en ole millään tavoin järjestellyt, jos sunnuntaina jaksan haen kellarista muovikuusen ja laitan lapset koristelemaan sen. En ole käynyt lasten kanssa ulkoilemassa kolmeen viikkoon, enkä ole itse huolehtinut omasta kunnostakaan ja oikeasti täytyisi. Selkäni kyllä kertoo olemassa olostaan heti kun luistan siitä. Tavoitteena on selvitä seuraavasta kahdesta viikosta hermoilematta lapsille. Se on mun ainut tavoite ollut koko remontin ajan, ettei hermo mene muksuihin. Niille täytyy antaa joka päivä huomiota ja jos ei anna, sen kyllä saa tuntea ja kuulla. Semmonen supermutsi täällä on.

Painelen suihkun kautta petiin ja nukun ens yön hyvin, aamulla on taas tiedossa lasten kuskausta harrastuksiin ja illasta pikkujoulut, jotain kivaakin tiedossa.

Keskiviikko ja arvonta.

Lattia"lankku".

Vähän joulua lapsille.

Pahvipölyn hengittelyä.

Kun kissa on poissa hiiret hyppii pöydillä.

Vanhaa ja uutta.

Hyllytkin jo paikoilla.

Keittiön yläkaapit asennettuna.

Eteinen keittiöstä katsottuna. Siistiä, eikö?

Eteinen ulko-ovelta katsottuna.

Hello!
Tästäkin päivästä selvitty hengissä. Päivällä kävin mökillä maalaamassa kattopaneeleja tiuhtiviuhtin kanssa. Illemmasta neidillä oli telinevoimistelua ja sillä aikaan kun tyttö oli gymillä, minä menin kahden nuorimman kanssa viereiseen halpakauppaan ostamaan joulua meille, eikö se kaupasta löydykin? Me löydettiin Annas-pipareita, ruisjauhoja ja nuo hienot ulkovalot. Muutama kirja pukinkonttiin ja jotakin pientä pojille.
 Päästiin mökille vasta kuuden jälkeen, mies tuli töistä suoraan sinne ja tais olla puoli seitsemän aikaan siellä. Minä yritin asentaa pahvia kattoon, mutta on se vaan viheliäistä hommaa. Piti kokoajan varoa ettei käytä liikaa voimaa ja saumat ei mene mutruun. Naama mutrussa sitä tehtiin. Mies sillä aikaa nosteli kaappeja seinille. Hion myös seiniä, kun tarkoitus oli maalata tuo eteinen, se homma tosin siirtyi kun kello kävi vähän liikaakin. Piti saada lapset kotiin ja nukkumaan. Jotakin saatiin aikaiseksi, mutta paljon on vielä tekemistä. Enää 17 päivää ja tämä nykyinen talo pitäis olla tyhjä ja siivottu ja uusi näyttää tuolta. Ehkäpä me joulu häärätään tuolla tonttulakit päässä ja kuvitellaan se joulurauha. Joulustressi jää kyllä tältä vuodelta väliin, joku muu stressi dominoi nyt.

Tuo eteinen, siinä se nyt on koko komeus. Siihen pitäisi taikoa säilytystilaa ja työtilaa. Ehyelle seinälle tulee laundry-kaappi, siihen saa näppärästi vedettyä vanhan keittiön viemärin ja vedet, pistorasiakin on oikealla paikalla. Kaappi vaan pitää rakentaa tai kehitellä jotain kaunista siihen. En halua että pesukoneet näkyy heti kun ulko-oven avaa. Lisäksi kaipaan siihen työpistettä, tietokoneelle ja kaikenmaailman nettibokseille säilytystilaa niin, että piuhat on oikeasti piilossa. Tuohon tarvitaan myös siivouskaappi, eteisenkaappi, tila kengille ja liinavaatekaappi. Kuulostaako mahdottomalta? Ulko-ovelta kuvatussa kuvassa näkyvät kaksi oviaukkoa voi hyödyntää kaappina, ainut vaan, että niiden keskellä on tukipalkki ja sitä ei voi poistaa. Oviaukkojen taakse tulee uusi kylpyhuone ja siitä voi ottaa siivun säilytykseen.

Aamulla laitoin jo Fbookiin, että eteiseen saa antaa ideoita. Ideoiden jakajien kesken arvotaan jotakin kivaa esim. rautanaula tai vaikka suklaata tai jotain muuta mitä löydän, kivaa kuitenkin.
Kerro ideas ja pyydä kaveriakin kertomaan. Ideoita voi jaella Fb:ssä aamuisessa ketjussa tai kommenttiboksissa. Anonyymit keksikää joku nimimerkki itsellenne. Aikaa on ensi maanantaihin asti. 

Keittiö vaiheessa

Ekat yläkaapit paikoilla.

 Tässäpä lupaamani kuva keskeneräisestä keittiöstä. Hiljaa hyvää tulee.

 Nukuin hyvin viimeyönä ja sain aamulla valmiin aamupalan sänkyyn. Mies hoiti vielä koululaiset kouluun ja oli vähän siivonnut tätä pommia ennen lähtöä. Varmaan näytin jo kävelevältä zombielta, ainakin silmänaluset näyttää siltä kuin olis tehty tumma silmämeikki silmien alle.

Tänään yritän ehtiä mökille maalaamaan kattoa muutamaksi tunniksi. Pitää vaan käyttää tyttöä kiropraktikolla ja lapset hakea koulusta, joten ne pilkkoo päivää. Illaksi ehditaan pariksi tunniksi mökille töihin, miehen työt häiritsee vapaa-aikaa.
 Haaveilin tavaroiden pakkaamisesta, mutta mulla on iso ongelma. Mökillä ei ole minkäänsortin säilytystilaa valmiina ja mun on äärettömän vaikea pakata tavaroita, jos ei ole mitään suunnitelmaa mitä minnekkin puretaan. Kumpparit ja välikausivaatteet jo paketoin, ne menee alkuun kellariin ja toivotaan ettei ne siellä homehdu. Lastenlelut tekis mieli viedä lahjoitukseen, niillä ei kukaan leiki. Ainoastaan legot on kovassa käytössä. Tytön huone pursuaa aarteita ja tärkeitä juttuja, joita ei oikeasti kukaan tarvi, mutta tyttö tarvii. Tarvii ainakin tiedon, että ne on siellä. Poikien huone on taas täytetty paperilla, kirjoilla ja vaatemyttyröillä, siinäpä on selvittämistä.  Ei meidän lapsista ole huoneita selvittelemään, heidän mielestä kun siellä on nyt kaikki oikeilla paikoilla ja kaikki tarpeellista, pitää siis itse mennä sinne söhimään. Lapset kyllä jo pakkasi aarteensa laatikkoon ja en meinaa katsoa niihin laatikoihin. Lasten aarteet kun on äärettömän tärkeitä lapsille, vaikka ne äitistä näyttää paperisilpulle. Mun tehtäväksi jää selvittää se sekasotku ja pakata se. Ei vaan tiedä mistä kohtaan ottaisi kiinni ja alottaisi.
 Kellarikin voisi jo muuttaa uuteen kotiin, mutta mies ei ehdi kantamaan sieltä tavaraa ja minä en voi kantaa kuin jotakin pientä ja siellä ei sellaista juuri ole.
 Lisäksi pitäisi suunnitella meidän monitoimi eteinen, mun järki vaan ei nyt riitä siihen hommaan. Jos teen sen nyt, niin laiskottelen ja teen typeriä ratkaisuja sillä, kun tiedän kuinka paljon töitä joutuu tekemään parempiin ratkaisuihin. Remppaväsymystä ilmassa ja ei nyt jaksaisi ajatella lisätyötä. Tein jo ajatuskartan mitä eteisessä kuuluu olla. Siellä kuuluu olla Laundry-kaappi, takkikaappi, kengille joku paikka, tietokoneelle ja printterille paikka, vaatteiden kuivatusnaru tms, ompelukoneelle tilaa, koululaisille työpöytä jne. Siinä on ongelmaa ratkottavaksi. Lisäksi tietysti haluaisin, että siinä olis edes vähän lattiatilaa tuon kaiken jälkeen, ehkäpä liikaa toivottu.
 Pyykkivuoro odottaa kotoisasti olkkarinsohvalla ja aikaa tytön kiropraktikkoon on 40 minuuttia, joten palataampa illalla juttuun ellen nukahda pystyyn.
Mahtavaa päivää teille!

Lattia tuli ja keittiö edistyy

Ihana paketti oli odottamassa postilaatikossa. 

Mamumamma ylitti itsensä ja kokosi Ikean kaappeja.

Keittiö aamulla.

Rahtari toi lattia"lankut".

Mamumamma aamulla kipeytti kätensä vasaran kanssa ja siirtyi oikeisiin työkaluihin illalla.

Mamuisi asentaa listoja, harjoistuskappaleita.

Aamusta oli taas läjä kasaantuneita asioita hoidettavana ja käväisin kiropraktikon käsittelyssäkin, päässä kiertää jälleen veri ja selkää ei särje niin paljon.
 Ehdin puolen päivän aikaan mökille ja mietin mitä tekisin, kun aikaa oli alle kaksi tuntia. Vaihtoehtoina oli maalata kattopaneeleja tai koota viimeiset keittiönkaapit. En dikkaa ollenkaan Ikean kalusteiden kokoamisesta ja meinasin jättää ne miehen ongelmaksi. Tajusin, että miehelle jätän mielummin katon listoituksen ja kokosin siis ne kaapit. Olen tasan kaksi Ikean huonekalua koonnut aikaisemmin ja minusta se vaan on mahdottoman tylsää, suorastaan ärsyttävää. Ylitin itseni ja kieli keskellä suuta kokosin kaikki loput kaapit.
 Käväisin hakemassa koululaiset ja palasin takaisin mökille kiukuttelevien muksujen kanssa, kotiin olisi paljon mielummin haluttu jäädä kuin lähteä tylsälle mökille. Mökillä kun odotti Legojen keräys kellarinlattioilta. Oli vielä pakko kiirehtiä mökille, koska lattia oli tulossa. Rahtari ilmoitti heti alkuun, että meidän lava on sitten kellahtanut sinne auton perälle ja kauhulla katsoin missä kunnossa ne oli, vain muutama paketti oli rikki, onneksi. Rahtarilla oli kuulemma vähällä kaatua koko rekka kun oli ajellut kippuraisia ja mäkisiä teitä ja uskon kyllä että niin on voinut käydä kun kertoi missä oli ajellut. Saatiin onneksi lattia ja onhan se hieno. Yllätti positiivisesti. En edes yrittänyt ottaa kuvaa siitä, kun valo ei olisi riittänyt millään ja ei siitä olisi nähnyt minkä värinen se oikeasti on. No se on kuitenkin hienon värinen, yllättävän tumma. Tilattiin se netistä vähän niin kuin sikasäkissä pelkän kuvan perusteella. Lattia oli kiinalaista tekoa, joka tuli meille Kaliforniasta. Mikä lie jämäerä.
 Ilta oltiin keittiön kimpussa. Mies laittoi kattolistat ja asensi muutaman yläkaapin. Mies olisi jäänyt varmana pitempäänkin sen kimppuun, mutta patistin sen kotiin lasten kanssa nukkumaan. Miehen silmät muistutti enemmän kirsikkatomaattia kuin normaaleja silmiä, niin myöhään eilen meni.
 Minä lähdin vanhimman pojan kanssa vaatekauppaan, kun täytyi housut hakea. Hyvä kun ehdin kauppaan, niin mies soittaa mökiltä, että missä on ison auton avaimet? No ne oli mun käsilaukussa hyvässä tallessa minun mukana. Ei muuta kuin takaisin mökille. Ehdittiin kuitenkin housut saada.
 Keittiö siis edisty, mutta kuvat on miehen puhelimella ja en nyt jaksa niitä tänne ladata, lupaan huomenna näyttää lisää kuvia keittiöstä. Hieno siitä tulee.