Talvi juttuja

Täällä on nyt talvi pysynyt jopa muutaman päivän ja lisää lunta luvattu viikonlopuksi. Pakkastakin niin paljon, että niveliä särkee.
Eilen oli Martin Luther Kingin päivä ja se on vapaapäivä koulusta, monessa firmassa se on normaali työpäivä, joten mies oli töissä. Minä lähdin sitten lapsien ja ystäväperheen kanssa luistelemaan ulkojäälle. Ulkona oli pikkupakkanen, mutta tuulen puuskat teki siitä hyytävän pakkasen. Optimistina otin itsellenikin luistimet mukaan, mutta kun oli neljät luistimet sitonut ja näpit jo katkeamispisteessä kylmyydestä, niin ei huvittanut omia luistimia jalkaa vetää.
Jänskätin vähän miten nuorimmainen alkaa luistelemaan, kun viime luistelukerta meni ihan totaalisen mönkään ja poika vaan mökötti. Nyt laitoin pojalle luistimet jalkaan ja passitin jäälle. Poika meni varovasti jäälle, nousi jaloilleen ja haparoiden luisteli. Pysyi siis pystyssä ja pääsi eteenpäin, ensi kerralla varmaan voi jo opettaa vähän miten niillä luistimilla potkitaan vauhtia.
Muut pojat pelasivat lätkää vanhalla tyylillä, eli ensi pelattiin kiekkoa ja sitten aloitettiin hakkaaminen ja se oli kuulemma hauskaa.
Ehkäpä ensi kerralla saan jopa itsellleni luistimet jalkaan.

Sunnuntai ilta kello 10 ja poika meni ulos lumitöihin, kolme pipoa päällekäin, ettei tule brain freeze. Mitäpä sitä hanskoilla?

Tässä vielä pelattiin kiekkoa.

Toiseksi vanhin luistimilla.

Toiseksi nuorinkin osasi pelata.

Luistelu päättyi itkuun, sillä luistimet olivat epämukavat.

Prinsessa ja irokeesi oli mukana. 

Uuteen-englantiin saapui talvi

Viime talvi oli karsea, lunta satoi metrin kerralla ja lopullinen lumimäärä oli kaksi metriä, hukuttiin lumeen.
Tänä talvena on ollut juurikin sopivat kelit, jouluun asti oli lämpimiä kelejä ja vuoden viimeisinä päivinä tuli ensimmäiset lumet ja sitä tuli inhimillisesti. Mitä nyt ei meidän pikkuautolla päässyt mäkeä ylös, mutta eihän se ole kummakaan jos huonoilla allseasoneilla ei mäkeä hanskaa. Isossa autossa on hyvät renkaat ja sillä ollaan selvitty. 

Ollaan saatu hattara lunta, eikä mitään vetistä moskaa, mitä yleensä tulee. Lumityötkin on ollut helppo tehdä.
Saisi tämä talvi ollakkin tällainen, pikkupakkanen ja sopivasti lunta. Lapset viihtyisi ulkona ja koko kaupunki ei menisi sekaisin lumimyrskystä. Viime vuonna oltiin 4 päivää ilman sähköä, onneksi asuttiin silloin vielä vuokratalossa, joten siellä oli sähköä, mutta mökissä ei ollut. Meiltä jos menee sähköt, niin samalla menee lämmöt, vedet jne. Hankittiin sentään varmuuden vuoksi generaattori, sillä niin paljoa minulla ei ole eräilymieltä, että haluaisin omassa talossa telttailla.

Ennen en voinut sietää talveja, siksi että oli niin monta pientä puettavaa ja kun viimeisen muksun sai puettua, ensimmäistä pissatti ja itse oli hiestä märkänä, ennen kuin ehti nokkaansa ulos laittaa. Nykyään mulla on helppoa, lapset osaa pukea itse ja käydä ajoissa vessassakin, suorastaan nautin kirpsakoista pakkasista. Vielä kun saisi tuon saunan rakennettua loppuun, niin sais itsensä edes sillä lämpimäksi. 

Aamumaisemat. 

Pikkupakkanen ja sopivasti lunta, se riittää lapsille.

Kukkuu!

Nyt oli hyvä aika etsiä tontin rajoja, sillä tämän metikön aluskasvillisuus on kesäisin tiheää ja punkkista. On meillä iso tontti.

Sekalaista

Olkkariin tuli tavara syöppö, on se jo valmiina, mut en oo jaksanut kuvaa ottaa. 

Ystävältä saatu taulu pääsi myös seinälle, nyt vaan täytyy vaihtaa sohvanpäälliset, että mätsää taulun kanssa.

Mamumamma valmistautuu suomen reissuun takin ostolla, ostin liian ison, ettei ahista ja purista.

Mamuherra paneloi saarekkeen loppuun, vähän vielä pakkelia ja maalia, niin tuo on valmis. 

Hello Kamut!
Meikäpä on ollut ihan hiljaa vähän aikaan. Kirjoitin jo mamuna olemisen riemusta pitkän tekstin, mutta se on vielä luonnoskansiossa, tarttui suodattimeen.
Eilen kävin suomileidien kanssa päivällisellä ja löysin samalla reissulla itselleni takin suomen reissua varten. Vielä pitää löytää juhlapuku laatikosta ja juhlakengät varmaan täytyis myös ostaa, kun jalka ja selkä ei kestä korkkareita, niitä kyllä multa löytyis. Parturiinkin pitäisi päästä, mutta sekin nyt on taas vaan jäänyt, siis ajanvaraus. Minä kun en enää mene kelle tahansa parturille, syksyllä kaksi parturia onnistui tunaroimaan mun tukan melkoiseen kuntoon ja sitä on nyt pipon alla kasvatettu muutama kuukausi, jospa herra Hannah sais tuon tukan taiottua taas nätiksi.
 Olen ollut super laiskana, siivous ei nappaa, ruuanlaitto ei nappaa, mikään ei nappaa. Tuo tuhannen lumi ja kylmyys saa mut kohmettumaan ja syväjäädytettynä ei saa oikeen mitään aikaiseksi. Niveliä särkee ja yötkin menee heräillessä säryn takia, sais se kesä jo tulla. Lisäksi selkä mokoma kiukuttelee kanssa, hartiat pamahti niin lukkoon, että päätä särkee ja kipu nauraa särkylääkkeille. Käväisin eilen illalla lähimmässä ostoskeskuksen hierojalla vartin hartiahieronnassa. Täällä monessa ostoskeskuksessa on hierontapaikkoja, mihin voi vaan kävellä sisään ja saa ihan kunnon hieronnan, eikä edes maksa paljoa. Pitäis varata aika taas omalle hierojalle, sitä parempaa hierojaa en ole vielä tavannut. Akupunktiossakin voisi käväistä, sinnekkään en ole ehtinyt tämän vuoden puolella. Tuntuu, että on vaan kokoajan ohjelmaa ja tekemistä, että unohtaa itsensä.
 Meni vähän valittamiseksi, mut menkööt.
Iso pyykkiläjä odottaa laskostajaa ja voisi muutaman koneellisen pestä vielä tälle illalle, huomiseksi kun on jälleen luvattu lumimyräkkä ja jos sähköt menee niin silloin ei pyykkiäkään pestä.
Sormet ja varpaat ristiin, että huominen myräkkä on niin iisi, että antaa meidän pitää sähköt!

Lunta, ei kiitos enempää

Pikkuauto meni hankeen piiloon, kuin pupu puskaan.

Lunta tuli vaakatasossa.

"Pääovesta" ei nyt pääse kulkemaan. 

Möhkökin näyttää pieneltä kinoksien keskellä.

Postilaatikko näkyy vielä.

Myrsky kävi täällä. Lunta tuli taas yli oman tarpeen ja tuuli oli kova. Autot joutui kaivamaan kinoksista ja ulko-oven edessäkin oli puolimetriä lunta, onneksi täällä avautuu ovet sisälle päin.
Naapurin mamu lainasi lumilinkoa ja sillä saatiin piha auki, lapion kanssa siihen olis mennyt kauan. Miehet kävi auttamassa vielä meidän naapurin mummoa ja pappaa pihan aurauksessa. Täällä on kyllä huippua se, kun naapuriapu toimii. Naapurin vanhuksista pidetään huolta, aina on joku joka käy kysymässä tarvitsetteko apua. Meillekkin tuli myrskyn aikana viestiä, että jos tulee avun tarvetta, niin ilmoittakaa vaan, kahdestakin paikasta. Vaikka tämä itärannikko ei ole mitenkään sosiaalisin paikka Amerikasta, niin silti täällä on himppasen sosiaalisempaa kuin Suomessa.
Kävin itsekkin tekemässä lumitöitä, kun piti päästä ulos mökistä. Hölmö kun menin lapioa heiluttamaan, nyt on selkä taas jumissa vaikka maanantaina kiropraktikko sai sen oikoseksi. En ole ikinä nähnyt tuollaista lunta. Puuterilunta, kevyttä ja jännästi helisevää. Olihan se kaunista, mutta en siltikään kaipaa lunta ja pakkasta, pakkasta voisi olla vain pakastimessa.

Remppakin edistyy hiljallee, mun kodaria voi jo käyttää. Ei tämä vielä valmis ole, mutta toimii. Olkkariin ostettiin uusia huonekaluja sunnuntaiselta Ikean reissulta, pitäis vaan saada kattopaneelit asennettua, ennen kuin voi seinään laittaa kaappeja. Saatte sitten nähdä, kuhan tulee edes pikkasen valmiimpaa.

Rummutettu hiiri ja käynnissä oleva lukittu auto.

Essu teki pojasta leipurin, kiitos kummit!

Liian iso ruokapöytä taittui maalausalustaksi. 

Joskus se auto käynnistyy, mutta ovet paukahtaa lukkoon ja kukaan ei ole sisällä, vara-avainta ei ole olemassa. Onneksi on AAA.

Gunstockissa tuubailemassa.

Iloisia tuubailijoita.

Kuvittelin näkeväni Amish tyyppien tekeleitä, siis sellaisia jotka on tehty käsin ilman sähkö jne, mutta pah.

Tämä oli osuva.

Olen vähän höpönä vanhoihin tai vanhan näköisiin kyltteihin.

Keittiön öljytyt pöydät.

Eilen oli melkoinen hulinapäivä taas vaihteeksi, lasten harrastukset jatkui ja taksikuskina oleminen sen mukana. Illalla ajelin vielä Bostonin naapuriin ystävän syntymäpäiville, oli kyllä mukavaa.
 Tänä aamuna olimme lähdössä tubingiin puolentoista tunnin ajon päähän, herättiin tietysti liian myöhään ja mies keksi öljytä pöydätkin ennen lähtöä, ne kun pitää öljytä silloin kun täällä ei ole ihmisiä imppaamassa käryjä. Minä etstin pojille vaatetta ja puin lapsukaisia valmiiksi. Vanhin pojista etsi itselleen vaatetta ja kiljaisi, että täällä on kuollut hiiri. Pyykkikorissa pieni harmaa pallo, jossa sojotti pikkuiset jalat. En halunnut mennä lähellekkään sitä pyykkikoria. Mies joutui hiiren eliminoimaan ja tietysti puhtaat pyykit menivät uudelleen pesuun, niissä kun saattoi olla hiiren verta. Hiiri on hyvin suurella todennäköisyydellä päässyt jollakin konstilla kuivausrumpuun ja siellä muuntautunut harmaaksi palloksi ja päässyt pyykkien mukana asuinkerrokseen. Pyykit kun meillä vieläkin pestään kellarissa, ensi keskiviikkona tulee onneksi pyykinpesukoneelle alusta ja saadaan sitten asennettua se yläkertaan. Lupasin miehelle, että hän saa pestä pyykit nyt niin kauan kuin koneet on kellarissa, minä en hiiriä halua tavata. Vaikka olenkin eläinrakas ja tykkään pienistä ötököistä, niin metsähiiriä pelkään. Ne tihulaiset kun juoksee nurkissa ja merkkaa kaapin pohjat papanoilla ja levittää tauteja. Puistattavia. Hiiri pääsi roskapussissa ulos ja meillä jatkui aamuvalmistelut kireissä merkeissä, joka paikka kun on niin sekaisin kuin olla voi ja tällaisella porukalla ulos lähteminen muutenkin ottaa aikansa, niin sekamelskeessä se vie hermot ja ajan.
 Alkoi olla aika lähteä ja mies pyysi vanhinta pojua mennä käynnistämään auto, että vähän lämpenee, ulkona kun oli melkoisen kylmä täkäläisittäin. No vanhin pojista ei ehtinyt mitään tehdä kun toiseksi vanhin lähti autoa käynnistämään ja onnistui siinä hommassa, harmi vaan ettei huomannut avata kaikkia ovia vaan avasi vaan kuskin oven, käynnisti auton ja pomppasi autosta pois. Ovihan pamahti lukkoon ja eihän meillä nyt mitään vara-avaimia ole. Ei muuta kuin soitto AAA:lle ja vartin päästä oli setä tiirikan kanssa ovea avaamassa, ei sillä kauaa nokka tuhissut kun ovet olivat auki. Onneksi ollaan maksettu AAA:n jäsenmaksua ja vielä parempaa jäsenmaksua, sitä on meinaa käytetty koko rahalla. Päästiin lähtemään ja ehdittiin oikeaan aikaan laskemaan. me kun oltiin ostettu liput yhdestätoista yhteen. Jänskättiin vähän miten meidän nuorimies selviää siellä rengasmäessä, mutta hän selvisi hienosti. Reippaasti osasi mennä rengashissillä ylös ja pompata oikeaan aikaan pois. Lapset nautti. Käytiin isompien lasten kanssa renkailla hyppäämässä ja olihan niillä hauskaa. Mulla olis yksi video omasta hypystä, jos vaan jotenkin onnistun sen tänne laittamaan niin laitan.
 Laskujen jälkeen lähdettiin lähimmän kaupungin mäkkäriin syömään ja sen jälkeen kiertelin vielä outletkylässä tuliaisostoksilla.
 Nyt pitäis vielä illan päälle vähän raivata, että voi aloittaa uuden viikon. Huomenna kun on taas melkoinen päivä. Kerhoa, koulua, kuntosalia ja kolmet viulutunnit. Eipä tarvi miettiä mitä sitä huomenna tekisi.
 Ai niin, käytiin tuolla Amish-puodissa, minulle kun on mainostettu että he tekevät käsin kaikki, ilman sähköä jne. Mutta pah, jos nuo oli tehty ilman sähköä ja uusia työkaluja, niin meidän remppakin on tehty kynttilänvalossa ja käsisahalla. Uskoo ken tahtoo. Ihan kivoja juttuja sieltä löytyi, mutta kyllä on sähkömittari raksuttanut niitä tehdessä.

Hyvää joulua vaan teille!

Leiki sähkömiestä.

Viimeinen makuuhuoneen lattia.

Nopsaa napsuttelin lattina paikoille. Meni vaan viisi tuntia ;) .

Työ valmis ja päiväunien aika.

Meillä on täällä harmaa joulu ulkona.

Ja valkea joulu sisällä. Näin on paras!

 Eilen nautin ystävien kanssa iltaa Bostonissa baletti ja hyvä ruoka kuului myös oleellisesti asiaan, tosin ne ystävät oli kuitenkin tärkeimmät. Ei ole paljoa ehtinyt kenenkään kanssa näkemään tämän hullunmyllyn keskellä.
 Lauantaiaamu meni taas lasten harrastuksiin kuskaillessa, iltaa vietimme paikallisten mamujen kanssa pikkujoulujen merkeissä.
 Tänään sain kotiin lastenhoitajan ja nuorimmainen jäin hoitajan kanssa tänne, kun minä läksin ihan yksin mökille. Ette varmaan tajua kuin siistiä on mennä ihan yksin. Sain syödä silloin kun huvitti, käydä vessassa ilman, että piti kuunnella mitä jätkä tekee, sain tehdä töitä ilman että kukaan keskeytti tai no mun väsymys keskeytti.
 Tein viimeisen makuuhuoneen lattian ja olihan siinä homma. Helppoahan se oikeasti oli, miehetkin osaisi tuon asentaa, mutta oviaukon nysvääminen vei eniten aikaa. Jos olisin voinut irroittaa oven listat, niin olisi tullut nätimpi, mutta kun en voinut. Mökillä kun on ovenkarmet kiinni ainoastaan listoilla ja ne kun nappaa pois, niin ovi on niskassa karmeineen, testasin sen jo kerran. Joten piti nysvätä ja nyhertää. Sain kuitenkin valmiiksi ja sen päälle vedin makoisat päiväunet uudella lattialla. Ainiin, jouduin leikkimään sähkömiestäkin, kun patteri oli vielä paikoillaan ja se piti ennen lattian asennusta poistaa. Mies konsultoi puhelimessa ja minä tein duunin.
 Lastenhoitaja toi illasta lapsukaiset mökille ja mökillä alkoi perinteinen kähinä. Lapset on jo kyllästyneet koko mökkiin, vaikka ei olla edes päästy vielä muuttamaan sisään. Reppanat.
 Illasta sain pakkeloitua olkkarin seinät ja aloitin eteisen seinien siistimisen, mutta piti jättää kesken, kun vanhimmalla on vielä huomiseksi muutaman projektin palautus kouluun. Harmitti jättää kesken, kun olisin halunnut aamulla aloittaa maalaamaan, mutta joudunkin aloittamaan pakkeloimisella. Huomenna on vielä nuorimmainen hoidossa ja aion nauttia työrauhasta.
 Tänne ei nyt tullut valkoinen joulu, viime talvena taisi olla tämänkin talven lumet täällä, tasoitusta. Siis ulos ei tullut valkoinen joulu, mutta sisälle tuli. Saimme ystävältä hienon lumimaisema-taulun, lieneekö mun tuumauksella ollut jotakin vaikutusta taulun valintaan. Minusta kun lumi on kaunista vain kuvissa ;) . Kiitos vaan ystävä!

Ihanaa joulua teille, jotka sitä vietätte! Me vietetään joulupäivä ja sitten valitettavasti alkaa arki töineen ja muuttoineen.

Talviveetteita

Huomatkaa pojun hymy ;)

Eilen tuli isopaketti henkkamaukalta, viimeiset talvivaatteet on nyt kasassa. Yhdeltä puuttuu vielä kengät. Viimeyönä piti tulla lunta, mutta eipä oo näkynyt. Massin puolella oli tullut, mutta täällä ei. No eipä se mua niin harmita, mutta lapset oli aamulla pettyneitä. Aamulla oli kuitenkin jo niin kylmä, että vanhin suostui laittamaan kuoritakin päälle, normaalisti kulkee maan tavan mukaan hupparissa niin kauan kuin mahdollista. Moni lapsi kulkee täällä liian vähissä vaatteissa koko talven, mutta mä olen sen verran tarkka lapsista, että pakotan heidät pukemaan, vaikka tiedänkin että kun tulevat koulusta niin pipot ja hanskat on joko hukassa tai repussa.
 Täällä talvi on mielenkiintoinen. Lunta tulee yleensä kerralla paljon, siis oikeasti paljon. Lisäksi se lumi painaa ja on märkää mössöä, kaukana kauniista kevyestä lumesta, mikä leijailee nätisti maahan. Lapsethan rakastaa leikkiä lumessa, siksi talvivaatteilta vaaditaan paljon vaikka talvi onkin täällä lyhyt. Kengät on pakko olla tuollaiset loskasaappaat ja vaatteiden vettäpitäviä, muuten pihaleikit jää puoleen tuntiin.
 Talvellahan täällä on lumimyrskyjä ja koko paikka menee sekaisin, koulut peruutetaan, jos koulubussit ei pääse liikkeelle, harmi vaan että lapset tekevät kyllä kaikki päivät koulussa sitten kesällä. Lisäksi kun tänne on muuttanut paljon ihmisiä maista joissa lunta näkee vaan pakastimessa, jos sellainen edes sattuu olemaan ja he kun pääsevät auton rattiin jossa on allseasonit alla, niin saa olla todella varovainen tuolla tienpäällä vaikka itse onkin tottunut ajamaan talvella ja renkaatkin toimii omassa autossa. Liikenteestä vois muutenkin kirjoittaa oman postauksen.
 Niin niihin talvivaatteisiin. Sattui niin sopivasti että henkalla oli kaikki talvivaatteet -50% ja tilasin tietenkin sieltä loput mitä tarvitsin, mielestäni heidän vaatteet ovat laadukkaita verrattuna paikallisiin talvivaatteisiin. Tilasin itsellenikin lastenosastolta toppahousut ja ne jopa mahtui jalkaan. Nyt saa sitten talvi tulla. (Oikeasti toivon, että talvi olisi vähäluminen vielä joulukuun, kun pitää rempata talo.)